Kupittaa–Turku-ratahanke: Aurajoen simpukoita sukelletaan suojaan siltatöiltä

Aurajoen ratasillan alla loiskuu vesi, kun pohjan simpukoita siirretään joen yläjuoksulle Kupittaa–Turku-ratahankkeen yhteydessä. Simpukoiden siirto tehdään huhtikuun viimeisellä ja toukokuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Rauhoitettuja vuollejokisimpukoita löytyy siirtoalueelta useita satoja.

Aurajoen nykyisen ratasillan tilalle rakennetaan Väyläviraston Kupittaa–Turku-ratahankkeessa uusi silta. Simpukoita siirretään pois ratasillan läheisyydestä, sillä joessa elää muiden simpukkalajien lisäksi myös rauhoitettuja vuollejokisimpukoita.

Hankkeen rakennustyöt häiritsisivät simpukoiden elämää joen pohjassa, sillä työnaikaiset apusillat, paalutus ja siltapilarit voisivat murskata pohjan asukkeja alleen.

 – Erityistä Aurajoessa on se, että siirtoalueelta löytyy hyvin paljon simpukoita. Joen samea vesi ei simpukoita häiritse, kertoo tutkimussukeltaja Juha Syväranta siirtotyön tekevästä Allecosta.

 

Pinnan alta keruupussiin ja joen yläjuoksulle 

Simpukoiden siirtäminen vie noin kaksi viikkoa, elleivät sateet tai virtaamat yllätä sukeltajia. Huhtikuun viimeisellä viikolla ja toukokuun kahdella ensimmäisellä viikolla pinnan alle sukeltavat Syvärannan lisäksi Myyri Sarman, Visa Tolonen, Teemu Mustasaari ja Tatu Valkonen. 

Jokeen on laskettu virtaussuuntaan nähden poikittainen lyijyköysi, jota sukeltaja seuraa ja kerää kaikki sukelluslinjalta löytyvät simpukat. Veden alla sukeltaja poimii simpukat syvyyksistä keruupussiin.

– Sukeltaja näkee pohjassa käytännössä vain pimeyttä, joten linjan simpukat pitää tavoittaa käsillä hapuillen. Yksi sukellus voi pintaan nousemisineen kestää jopa puolitoista tuntia, Syväranta kuvailee.

Keruun jälkeen simpukat tunnistetaan ja eri lajien osuudet kirjataan ylös. Kerätyt simpukat säilytetään vedessä suojassa auringonpaahteelta. Jykeväkuoristen ja pyöreiden vuollejokisimpukoiden määräksi siirtoalueella on esitutkimuksen perusteella arvioitu kuusisataa kappaletta. 

Siirtämisen jälkeen vuollejokisimpukat saavat jäädä Aurajoen yläjuoksulle. Siirtopaikka on niille elinolosuhteiltaan suotuisa: yläjuoksulla riittää virtaavaa vettä ja pehmeää pohjaa, johon simpukat voivat kaivautua.

 

Kupittaa–Turku-hanke panostaa ympäristöasioihin

Ennen simpukoiden siirtoa Väylävirasto tilasi ratasillan rakentamisalueen vesistöstä selvityksen, jossa kartoitettiin Aurajoen simpukkalajeja. Vuollejokisimpukoiden lisäksi joessa asuu esimerkiksi soukko- ja sysijokisimpukoita.

Vuollejokisimpukat nauttivat sekä Suomen luonnonsuojelulain että Euroopan unionin luontodirektiivin tarjoamaa suojaa. Rauhoitettujen simpukoiden lisäksi tutkimussukeltajat siirtävät turvaan kaikki muutkin löytämänsä simpukat, jotka viedään pois työalueelta. Luontoarvot huomioidaan kaikissa Väyläviraston hankkeissa.

– Kupittaa–Turku-hankkeessa kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöasioihin. Simpukoiden siirron lisäksi tarkkailemme esimerkiksi Aurajoen vesistön tilaa ja parannamme radan varren melusuojausta Lonttisten kohdalla. Olemme myös nimenneet hankkeelle erikseen ympäristökoordinaattorin, joka huolehtii siitä, että ympäristöasiat otetaan rakentamisessa huomioon, kertoo hankkeen projekti-insinööri Seppo Paukkeri Väylävirastosta. 

Lisätiedot:

Väylävirasto, projekti-insinööri Seppo Paukkeri p. 029 534 3361
Alleco Oy, vanhempi asiantuntija Juha Syväranta p. 045 639 3479

Seuraa hanketta:

https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.