Kelirikko piinaa koko Suomea
Myöhäinen, rytinällä alkanut kevät toi mukanaan vaikean kelirikkokauden lähes koko maahan. Tiet pyritään pitämään liikennöitävinä, mutta mukavaa kelirikkoisella soratiellä ajaminen ei siitä huolimatta ole. Lähipäivien säätila vaikuttaa olennaisesti siihen, mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Lämpimät säät käynnistivät kelirikkokauden, joka vaikuttaisi olevan pahin 15 vuoteen. Kelirikko on sorateiden ongelma: teiden pinnat pehmenevät ja kantavuus heikentyy. Tällä hetkellä kelirikon aiheuttamia painorajoituksia on sorateillä yli 2000 tiekilometrillä, ja määrä tulee vielä kasvamaan.
Useimmiten kelirikko on lähinnä Keski- ja Pohjois-Suomen ongelma, mutta tänä vuonna se koskee miltei koko maata. Painorajoituksia on jouduttu asettamaan ympäri Suomen aina Lohjan seudulta Kittilään saakka. Ajantasainen tilanne painorajoituksista löytyy Liikennetilanne-palvelusta.
Tiet pidetään avoinna, vaikka keinot ovat vähissä
Tiet pyritään pitämään liikennöitävinä lisäämällä mursketta sorateiden pahimpiin kohtiin sekä huolehtimalla kuivatuksen toimivuudesta muun muassa jäätyneitä sadevesirumpuja avaamalla. Ilmiön alueellisesta laajuudesta johtuen mursketta voidaan kuitenkin käyttää vain pahimmissa paikoissa. Toimenpiteistä huolimatta tilanne on siis paikoitellen todella huono.
"Tällä hetkellä on harmillisen vähän hyödyllisiä keinoja käytettävissä sorateiden kunnon parantamiseksi. Juuri nyt tienpitäjä ei voi muuta kuin seurata tilannetta ja paikata pahimpia kohtia murskeella sekä huolehtia kuivatuksesta", kertoo Liikenneviraston kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen.
Pintakelirikkoisella tiellä ajaminen on haasteellista ja painorajoitukset haittaavat erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. Edellytykset kaikille elintärkeille kuljetuksille, kuten esimerkiksi ambulanssiajoille, kuitenkin varmistetaan.
Runsaat sateet ja äkillinen lämpöaalto kelirikon aiheuttajina
Kelirikon laajuus vaihtelee vuosittain kevään sääolojen mukaan, mutta myös syksyn säillä on siihen suuri vaikutus. Loppuvuoden runsaiden sateiden vuoksi tierakenteet olivat hyvin märkiä pakkasten alkaessa, ja leutona käynnistynyt pakkaskausi kasasi niihin jääkerroksia.
Kevään käynnistyminen äkillisellä lämpöaallolla sai tierakenteet sulamaan nopeammin, kuin vesi ehti niistä haihtua. Rakenteissa on siis paljon vettä edelleen, mikä heikentää kantavuutta ja aiheuttaa pintakelirikkoa. Runsaan veden haihtuminen olisi vaatinut hitaasti etenevän kevään: aurinkoisia, tuulisia päiviä sekä yöpakkasia. Tällöin tierakenne olisi kuivunut samaa tahtia sulaessaan, eikä näin pahaa kelirikkoa olisi päässyt syntymään.
Lähipäivien säätilalla on suuri vaikutus sen kannalta, mihin tilanne tulee kehittymään. Tällä hetkellä sääennusteet lupaavat sateita niin viikonlopulle kuin ensi viikollekin, mikä hidastaa tierakenteiden kuivumista ja pahentaa kelirikkoa. Lisähaasteita tilanteeseen tuo sulava lumi, joka voi aiheuttaa tulvaongelmia niillä alueilla, joilla lumikerrostumia vielä on runsaasti.
Jos havaitsee tilanteen jollakin tiellä olevan niin paha, että ajaminen vaikeutuu liikaa ja liikenneturvallisuus vaarantuu, kannattaa siitä ilmoittaa Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100.
Vaikka sorateiden kelirikko tänä vuonna onkin vaikein pitkään aikaan, on tilanne pitkällä aikavälillä parantunut selvästi.
"Jos verrataan kauemmas historiaan, esimerkiksi 1960-luvulle, niin silloin yli puolet maanteistä oli painorajoitettu keväisin, ja liikenne usein estyi kokonaan joksikin aikaa. Nyt koko tieverkko pystytään hyvin todennäköisesti pitämään liikennöitävänä", Toivonen toteaa.
Lisätietoja:
Kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen, puh. 029 534 3618
Maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki, puh. 029 534 3330
[email protected]