Takaisin

Junankulunvalvontajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 25 vuotta sitten

Junankulunvalvontajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 25 vuotta sitten

Julkaistu 21.8.2020

JKV eli junien automaattinen kulunvalvontajärjestelmä otettiin kaupalliseen käyttöön rantaradalla Kirkkonummi-Kupittaa välillä 23.8.1995. Neljätoista vuotta myöhemmin se oli käytössä lähes koko valtion rataverkolla. JKV:n myötä rautatieturvallisuus parani huomattavasti.

Raiteita ja radan rakenteissa olevia junankulunvalvontaan liittyviä laitteita.

Kuva: Tero Sorsimo

Kaksikymmentäviisivuotispäiviään juhliva JKV-järjestelmä on JKV-veturilaitteen ja JKV-ratalaitteiden muodostama kokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluvat baliisit, koodaimet ja muut laitteet, joilla JKV kytkeytyy opastimiin ja asetinlaitteeseen. Baliisi on JKV-ratalaite, joka lähettää JKV-veturilaitteen antennilta saamallaan energialla muistiinsa ohjelmoidun tai koodaimella ohjatun baliisisanoman JKV-veturilaitteen antennille.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että kiskojen välissä olevat baliisit lähettävät päällään kulkevaan junaan tiedot opastimista ja nopeusrajoituksista. Suomen rataverkolla JKV on kytketty kaikkiin opastimiin ja nopeusrajoituksiin. Järjestelmä välittää niistä tiedon veturin kuljettajapaneeliin, josta veturinkuljettaja näkee onko edessä vaihteita, seis-asennossa olevia opastimia tai kenties nopeusrajoituksia. Tarvittaessa järjestelmä pysäyttää junan automaattisesti.

Onnettomuudet nopeuttivat rakentamista

"Ennen vanhaan junien törmäyksen estäminen oli pelkästään inhimillisten tekijöiden varassa. Vaihteet kääntyivät ja lukittuivat, ja toki rataverkollamme oli opasteet, mutta muutoin kaikki oli kuljettajan kontolla. Ei ollut mitään automatiikkaa olemassakaan", kertoo rautatieturvalaiteasiantuntija Veli-Matti Kantamaa Väylävirastosta.

JKV:n hankintapäätös tehtiin vuonna 1990 ja jo kaksi vuotta myöhemmin koeajot alkoivat Lahti-Kouvola -rataosan eteläisellä raiteella. 

"Koska Rantaradalla pystyttiin veturikierto järjestämään siten, että samat JKV-veturilaitteilla varustetut veturit ajoivat vain Helsinki-Turku-Helsinki-väliä,rataosa valikoitui ensimmäiseksi, jota pitkin ensimmäiset JKV:lla varustetut kaupallisen liikenteen junat pääsivät kulkemaan", Kantamaa muistelee.

Rakentamisaikatauluun vaikuttivat vuoden 1996 rautatieonnettomuus Jokelassa ja kaksi vuotta myöhemmin tapahtunutut onnettomuus Jyväskylässä, joten JKV-projektia kiirehdittiin. Vuodesta 2009 lähes koko valtion rataverkko on ollut JKV:n piirissä. Joitain pienempiä vähäliikenteisempiä rataosia on jätetty varustamatta.

Tulevaisuuden näkymät

Nykyinen JKV-järjestelmä on EU-tasolla ns. B-luokan järjestelmä eikä sen kehittäminen ole sallittua. JKV-järjestelmä tullaan aikanaan korvaamaan yhteiseurooppalaisella ETCS-järjestelmällä, suunnitelmia sen rakentamiseen ja käyttöönottoon tehdään parhaillaan. Oikoradalla on tällä hetkellä pieni ETCS-koeosuus ja testirataa on suunniteltu Kouvola-Kotka/Hamina rataosalla ja sen turvalaitehankinta sisältäen ETCS-varustelun on käynnistetty.

Lisätietoja:
asiantuntija, rautatieturvalaitteet Veli-Matti Kantamaa, p. 029 534 3813, etunimi.sukunimi@vayla.fi


reaktionapit