Asetinlaitteen tarkoitus on turvata ja ohjata junaliikennettä. Se huolehtii raideliikenteen kulusta asettamalla vaihteet oikeisiin asentoihin, jotta vain yksi juna kerrallaan pystyy liikennöidä tietyllä raideosuudella. Nykyään asetinlaite toimii pitkälti automatisoinnilla ja junia ohjataan liikenteenohjauskeskuksesta. Liikenteenohjauskeskuksia sijaitsee Helsingissä, Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Väylävirasto ostaa liikenneohjauspalvelun Fintraffic Raide Oy:lta.
Ennen asetinlaitetekniikkaa junaliikenteen ohjaus hoidettiin kääntämällä vaihteet käsin. Lähtöluvat annettiin käsiopastein heiluttamalla lippua junankuljettajille. Tämä tapahtui junanlähettäjien toimesta. Junaliikenteen turvallisuudesta huolehdittiin joko eri asemien junanlähettäjien keskinäisellä kommunikoinnilla tai niin, että junankuljettajat toimittivat ”kapulan” seuraavalle asemalle. Näin rataosuudella kulki vain yksi juna kerrallaan.
- Vaihteiden käännöstä huolehtivat puolestaan vaihdemiehien ammattikunta. Tarpeellisen tiedon he saivat junanlähettäjiltä, kertoo projektipäällikkö Veli-Matti Kantamaa.
Kun asetinlaitetekniikka kehittyi ja kauko-ohjaus yleistyi, yksittäisiltä liikennepaikoilta poistuivat junanlähettäjät ja ammattikunta korvautui liikenteenohjaajilla. Liikenteenohjaat työskentelevät liikenteenohjauskeskuksissa, jonne junaliikenteen ohjaaminen pystyttiin keskittämään. Liikennepaikkojen kupeeseen rakennettiin enenevissä määrin asetinlaitteita, joiden avulla junaliikennettä ohjataan automatiikalla tänä päivänäkin.
Mekaanisista asetinlaitteista tietokonepohjaisiin
Ensimmäiset asetinlaitteet olivat mekaanisia. Mekaaniset asetinlaitteet mahdollistivat tärkeimpien turvallisuusehtojen varmistamisen mekaanisesti sekä tehostivat junien ohjausta ja turvallisuutta. Asetinlaitteen kehitys vähensi inhimillisten virheiden mahdollisuutta junaliikenteen ohjaamisessa.
Kampiasetinlaitteet olivat mekaanisista asetinlaitteista Suomessa yleisimpiä. Kampiasetinlaitteella vaihteita ja opastimia ohjattiin pyörittämällä kampia, eli asettimia (kuva 1). Laite varmisti turvallisen junaliikenteen kulun valvontatangossa olevien lovien avulla. Kun lovet olivat tietyssä asennossa, se lukitsi raiteella olevat vaihteet oikeaan asentoon. Lisäksi käytössä oli muutama kankiasetinlaite. Ne toimivat pitkälti samoin periaattein kuin kampiasetinlaiteet.
Kuva 1. Junanlähettäjä ja kampiasetinlaite vuonna 1961. Kuvalähde: rautatiemuseo.finna.fi, cc-lisenssi, Suomen Rautatiemuseon kokoelmat. Valokuvaaja: Olavi Karasjoki.
Mekaaniset asetinlaitteet poistuivat vähitellen käytöstä 1950- ja 1960-luvuilta lähtien. Ne korvattiin releasetinlaitteilla, jotka hoitivat kulkuteiden asettamisen sekä automaattisen purkautumisen junan mentyä. Releasetinlaite mahdollisti esimerkiksi linjasuojauksen, jolloin junia saatiin lähtemään peräkkäin samoille asemavälille. Releasetinlaitteet lisäsivät turvallisuutta ja tehostivat raideliikennettä Suomessa.
- Releasetinlaitteen ohjaukset on toteutettu erilaisin kytkennöin (kuva 2). Varhaisimmat releasetinlaitteet olivat vapaakytkentäisiä, jolloin kytkennät aina suunniteltiin ja toteutettiin paikkakohtaisesti. Myöhemmin käyttöön tuli releryhmäasetinlaitteet, jotka puolestaan koostuvat erilaisista toimintoja käsittävistä releryhmistä. Nämä releryhmät on kytketty toisiinsa elementtien, kuten vaihteiden ja opastimien, mukaisessa järjestyksessä, tarkentaa Kantamaa releasetinlaitteiden toimintaperiaatteesta.
Kuva 2. Erityyppisiä K50-releitä.
Suomessa ensimmäinen tietokonepohjainen asetinlaite tuli käyttöön vuonna 1991. Tietokonepohjaiset asetinlaitteet eivät kuitenkaan poistaneet releasetinlaitteita, vaan niitä on Suomessa edelleen käytössä noin 100 kappaletta.
- Tietokonepohjaisissa asetinlaitteissa voidaan ajatella, että releiden toiminta on korvattu ohjelmistolla. Ohjelmistopätkä toisin sanoen ohjaa junaliikenteen kulkua, kertoo Kantamaa.
Asetinlaitteen uusiminen ottaa aikansa
Asetinlaitteiden uusiminen on pitkä prosessi, koska samaan aikaan on pidettävä yllä junaliikennettä. Junaliikenteen ylläpidon lisäksi asetinlaitteen uusimiseen liittyy haasteita erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla, koska liikennekatkot ovat lyhyitä eikä määräänsä enempää työryhmiä pystytä hyödyntämään.
- Kun asetinlaite valmistuu, pitää asetinlaitteelle ennen liikenteelle luovuttamista tehdä suuri määrä testejä. Ensin testejä tehdään pelkästään asetinlaitteelle, jonka jälkeen tehdään vielä naapuriasetinlaitteeseen liittyviä testejä. Vasta näiden testien jälkeen päästään varsinaiseen käyttöönottoon, jolloin tarkastetut elementit annetaan liikenteelle. Lopuksi pitää testata vielä junien automaattinen kulunvalvonta, kertoo Kantamaan asetinlaitteen käyttöönoton vaiheista.
Helsingin Linnunlaulun asetinlaite täytti 50 vuotta
Helsingin Linnunlaulun asetinlaite otettiin käyttöön 16.7.1975, eli se on 50 vuotta vanha. Suomessa se edustaa toista Siemensin SpurPlan-asetinlaitetta. Kyseinen asetinlaite ohjaa edelleen junaliikennettä Helsingin päärautatieaseman, Pasilan ja Ilmalan välillä.
Suomen asetinlaitteet perustuvat Euroopassa käytettäviin asetinlaitteisiin. Suomen ja muualla Euroopan asetinlaiteista löytyy vivahde eroja, kuten erilainen opastinjärjestelmä. Linnunlaulua vastaavat asetinlaitteet löytyvät esimerkiksi Münchenin ja Zürichin päärautatieasemien ratapihoilta.
- Näillä laitteilla on vielä pitkälti elinkaarta jäljellä. Suomessa osaaminen rakentamisessa ja kunnossapidossa on hyvällä tasolla, kertoo Kantamaa.