Kyselyyn vastasi 171 sidosryhmien edustajaa vastausprosentin ollessa noin 21 prosenttia. Lisäksi noin 30 vastausta saapui sähköpostitse aluksilta, joilla ei ollut mahdollisuutta täyttää verkkolomaketta. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli jälleen kauppa-alukset, joiden osuus kaikista vastaajista oli noin 74 prosenttia. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Tyytyväisyys säilynyt hyvällä tasolla
Tyytyväisyyttä mitattiin sanallisella kuusiportaisella asteikolla, jonka ääripäinä olivat "erittäin tyytymätön" ja "erittäin tyytyväinen". Tulokset osoittavat, että tyytyväisyys talvimerenkulun palveluihin on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka yksittäisillä osa-alueilla havaittiin lievää laskua. Esimerkiksi tyytyväisyys jäänmurtajien ja koordinaattorimurtajien toimintaan arvioitiin 0,1 yksikköä heikommaksi kuin edellisvuona. Myös tyytyväisyys Suomen ja Ruotsin jäänmurtoyhteistyön toimivuuteen laski 0,2 yksikköä. Toisaalta avustusrajoitusten tiedottamiseen oltiin aiempaa tyytyväisempiä. Alusliikenteen ohjauksen osalta vastaukset osoittivat odotusten täyttymistä ja tiedon luotettavuutta, tulosten pysyessä samana.
Kuva: Sidosryhmien tyytyväisyyden kehitys 2019-2025
Olosuhteet olivat erityisesti Perämerellä haastavat sää- ja tuuliolosuhteiden vaihtelun vuoksi, vaikka jääolosuhteet muuten viittasivat helpohkoon talveen. Jäänmurtokaudella 2024–2025 jään laajuus jäi maltilliseksi, mutta jäät kasaantuivat ajoittain vaikeasti pohjoisimpien satamien, kuten Kemin, Tornion ja Raahen väylille. Odotusajat kasvoivat yksittäistapauksissa, vaikka valtaosa aluksista pääsi satamiin ilman viivytyksiä. Avustuksia jouduttiin turvallisuussyistä keskeyttämään poikkeuksellisen monta kertaa kovan tuulen takia.
Vähemmän haasteita jääluokkasyväyksissä
Kysely sisälsi myös erillisen osion jääluokkasyväyksistä. Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä: 94 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät olleet kohdanneet syväyksiin liittyviä ongelmia, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 87 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että tiedottaminen ja seuranta ovat vaikuttaneet myönteisesti.
”Vaikka osa palautteista käsitteli edelleen jääluokkasyväyksiin liittyviä yksittäisiä haasteita, niiden määrä oli vähäinen. Avoimissa vastauksissa korostui kiitollisuus palveluiden sujuvuudesta ja yhteistyön toimivuudesta haastavissa sääoloissa”, kertoo merenkulun asiantuntija Mika Nyrhilä Väylävirastosta.
Kohti monipuolisempaa arviointia
Kokonaisuudessaan kyselyn tulokset tukevat käsitystä siitä, että talvimerenkulun kokonaisuus toimii luotettavasti myös poikkeuksellisina talvina. Kehitystyötä jatketaan yhdessä sidosryhmien kanssa.
”Tulosten perusteella ja kyselyn kehittämiseksi pohditaan nyt, voisiko talvimerenkulun palveluiden kehittämisessä hyödyntää määrällisen kyselytutkimuksen ohella myös laadullisia menetelmiä. Esimerkiksi haastattelututkimuksilla voisi syventää ymmärrystä talvimerenkulun järjestelmän ja järjestämisen haasteista ja sidosryhmien tarpeista”, toteaa Nyrhilä.
Lisätietoja:
merenkulun asiantuntija Mika Nyrhilä, Väylävirasto
[email protected]
puh. +358503443229