Helsinki–Riihimäki-ratahanke sijaitsee Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella: samaa rataa käyttävät lähijunat, kaukoliikenne ja tavarajunat. Siksi liikenteen on kuljettava mahdollisimman häiriöttä myös rakentamisen aikana – ja tämä määrittää Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen töiden tekemisen reunaehdot tarkasti.
Helsinki–Riihimäki-ratahanke: kun rata rakentuu kuin palapeli
Julkaistu 24.2.2026
Ratahankkeen suunnittelu ja toteutus muistuttaa jättimäisen palapelin kokoamista. Yhteen sovitetaan satoja elementtejä, ja lopputuloksena syntyy kokonaisuus, joka takaa sujuvamman ja turvallisemman junaliikenteen pitkälle tulevaisuuteen.
Haastavat maastot ja tarkka aikataulupeli
Yksi hankkeen vaativimmista osuuksista, Purola–Nuppulinna, tarjoaa rakentajille koko kirjon olosuhteita. Työtä tehdään vuoroin radan vieressä, vuoroin peltojen keskellä. Maasto vaihtelee esikuormitusta ja paalulaattoja tarvitsevista pehmeiköistä kallioon, jota louhitaan kahden uuden raiteen tieltä. Työn alla on kaikkea siltojen rakentamisesta meluseiniin ja tukimuureihin. Lisäksi tehdään radan pohja- ja päällysrakenteita sekä sähkörata- ja turvalaitetöitä.
Kaikki töiden vaatimat laitteet ja koneet pitää saada kuljetettua työmaa-alueille, jotka Purola-Nuppulinna-osuudella ovat erityisen ahtaita. Työmaaliikenne kulkee paikallisia teitä pitkin, eikä radan viereen voi jättää suuria koneita odottamaan vuoroaan. Esimerkiksi työmaalle tarvikkeita ja materiaaleja kuljettavien rekkojen kulku työmaalle on minuuttipeliä, josta ei parane myöhästyä.
”Kun suunnittelemme kaiken tarkasti ja pidämme kiinni turvallisuudesta, työ etenee sujuvasti. Mutta jos tämä suunnittelu jää puolitiehen, voivat vaikutukset junaliikenteelle olla erittäin merkittävät – tässä työssä onkin paljon sellaista, mikä ei näy ulospäin”, kertoo Väyläviraston projekti-insinööri Piia Jokihaara.
Rakentaminen etenee pala kerrallaan – ja hyvästä syystä
Työmaa voi välillä näyttää hiljaiselta, mutta taustalla voi tapahtua paljonkin: suunnitellaan liikennejärjestelyjä tai työmaalogistiikkaa, analysoidaan maaperää tai arvioidaan meluhaittoja. Koska rata on koko ajan käytössä, rakentaminen etenee vaiheissa ja eri työtehtävät täytyy sovittaa samalle alueelle huolellisesti.
Osaa näistä töistä voidaan tehdä vain silloin, kun junia ei kulje. Ratatöissä turvallisuus on otettava huomioon kaikessa tekemisessä erityisen tarkasti. Kaikkea ei voi tehdä myöskään samanaikaisesti. Kesäaikataulujen aikana liikenteessä on yksiraiteisuuksia, mikä mahdollistaa useiden työvaiheiden tehokkaan toteutuksen yhtä aikaa. Työvaiheet ovat riippuvaisia toisistaan: pohjarakenteet ja vahvistukset valmistuvat ensin, ennen kuin radan päällysrakenteet ja muut järjestelmät voidaan rakentaa.
Sääolosuhteet, kuten pakkaset ja sateet, voivat taasen viivästyttää työvaiheiden etenemistä. Esimerkiksi kova pakkanen estää kiskojen käsittelyn, koska kylmä teräs ei jousta ja riski murtumille kasvaa. Töiden etenemistä ja säätilaa seurataankin jatkuvasti – ja työtä tehdään aina, kun olosuhteet sen sallivat.
Häiriöt minimiin – yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla
Tavoitteena on pitää rakentamisen tuomat häiriöt junaliikenteelle ja lähialueen asukkaille mahdollisimman pieninä. Ratakatkot pyritään ajoittamaan hetkiin, jolloin junia kulkee vähemmän.
Myös melu huomioidaan tarkasti: kaikkein äänekkäimpiin töihin tarvitaan erillinen ympäristöviranomaisen melupäätös, ja niitä voi tehdä yöaikaan vain rajoitetusti.
Junaliikenteeseen ja alueen asukkaiden liikkumiseen vaikuttavista muutoksista tiedotetaan aina etukäteen. ”Tiedämme, että rakentaminen aiheuttaa välillä häiriöitä, ja pahoittelemme niitä. Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet – suunnittelemme työvaiheet, aikataulut ja liikennejärjestelyt huolella yhdessä eri toimijoiden kanssa”, Jokihaara sanoo.
Lisäraiteet tuovat sujuvuutta vuosikymmeniksi
Kun lisäraiteet valmistuvat ja otetaan käyttöön, koko pääradan kapasiteetti ja luotettavuus paranevat. Tämä näkyy matkustajille tasaisempina aikatauluina ja mukavampana matkantekona – pitkälle tulevaisuuteen.
Lisätietoja hankkeesta:
Väylävirasto
Piia Jokihaara, projekti-insinööri
p. 0295 34 3038
[email protected]
Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2024 lopulla. Toisen vaiheen rakentaminen on käynnissä vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.