Hailuodon kiinteä yhteys -allianssin muodostavat Väylävirasto, GRK Suomi Oy, AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Toteutuksessa on mukana lisäksi lukuisia alihankkijoita ja muita ulkopuolisia asiantuntijoita. Myös viranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Allianssimallissa päätöksenteko perustuu yhteiseen näkemykseen ja "yhdessä hankkeen parhaaksi" -periaatteeseen. Rakentajat, suunnittelijat ja tilaaja istuvat saman pöydän ääressä, ja ratkaisut kehitetään yhdessä.
Luottamus rakennettiin yhdessä
Yhteishenkeä alettiin rakentaa heti hankkeen alussa, hankinta- ja kehitysvaiheissa. Allianssin toimintatavat luotiin yhteisissä työpajoissa, ja yhdessä tekemisen kautta syntyi myös keskinäinen luottamus.
"Tavanomaiseen hankkeeseen verrattuna allianssissa korostuu avoin vuoropuhelu. Jokaisella on oikeasti mahdollisuus tuoda pöytään omia ideoita ja ratkaisuja", projektipäällikkö Terhi Honkarinta Väylävirastosta kertoo.
Vaikka eriäviä mielipiteitä voi syntyä, ratkaisut rakennetaan faktojen ja avoimen tiedon varaan.
"Jos joku kokee epävarmuutta jostakin ratkaisusta ja toivoo, että asiaa selvitetään lisää, sitten selvitetään. Samalla minimoidaan riskit ja varmistetaan, että päätökset perustuvat riittävään tietoon", Honkarinta kuvaa.
Big room kerää tekijät yhteen
Arjessa yhdessä tekemisen periaate näkyy esimerkiksi työskentelytiloissa. Allianssin koti on big room, yhteinen projektitoimisto, jossa pääosa kokouksista ja päivittäisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu. Toteutusvaiheessa hankkeen big room on työmaan läheisyydessä Oulunsalossa. Arjen kohtaamiset toimistolla ja työmaalla tukevat tiedon liikkumista ihmisten välillä.
Tiedonkulku on isossa organisaatiossa haaste, mutta Hailuodossa siitä huolehditaan systemaattisesti. Viikkopalavereissa käydään läpi viikon työt ja aikataulu. Infotuokioilla ja sisäisellä viikkokirjeellä pidetään kaikki hankkeen parissa työskentelevät ajan tasalla. Sidosryhmien edustajia kutsutaan mukaan kuukausittain järjestettäville työmaakäynneille, HAIKI-kävelyille, joilla päästään perehtymään konkreettisesti kulloinkin meneillään oleviin työvaiheisiin ja kehittämään toimintaa.
Tiivis yhteistyö on ratkaisevassa asemassa, kun eteen tulee yllättäviä haasteita. Tällainen tilanne oli esimerkiksi heti rakentamisen alkuvaiheessa, kun Riutun siltaa paalutettiin. Merenpohja oli odotettua tiiviimpää, eikä paaluja saatu lyötyä niin syvälle kuin oli suunniteltu. Sillan välitukien rakenne mietittiin uusiksi. Riittävä kantavuus saavutettiin lisäämällä paalujen määrää.
”Kaikki osapuolet olivat valmiiksi saman pöydän ääressä. Saatiin palaveri nopeasti koolle ja ratkaisujen haku käyntiin. Aikatauluviive voitiin tällä tavoin minimoida, ja päästiin nopeasti jatkamaan töitä”, projektipäällikkö Jukka Päkkilä Väylävirastosta muistelee.
Projektin johto on aina askeleen edellä
Projektinjohdon työn ydintä on aikataulun hallinta ja sen varmistaminen, että jokaisen työvaiheen edellytykset ovat kunnossa.
”Sitä me teemme täällä joka viikko. Katsomme, että suunnitelmat ja luvat ovat kunnossa ja materiaalit ja resurssit hankittuna”, allianssin projektipäällikkö Timo Takala GRK Suomi Oy:stä luettelee.
”Aikataulu on myös kustannuskysymys. Siksi pitää pystyä ennakoimaan. Tähtäimen pitää olla koko ajan riittävän kaukana.”
Takala kertoo, että kun louhepenkereen rakentaminen käynnistyi, kivikuljetuksia ja penkan etenemistä seurattiin tarkkaan.
”Pystyimme ennustamaan hyvinkin tarkasti, milloin kulkuyhteys Hailuotoon valmistuisi, ja se taas mahdollisti monta asiaa.”
Kun työmaalle tuodaan vaikkapa nostokalustoa, työt suunnitellaan niin, että koneet eivät seiso joutilaina, vaan tekemistä on koko päiväksi.
”Siinä pysyy tekijöilläkin tekemisen henki yllä paremmin.”
Hailuodon allianssihankkeen toteutusta johtaa allianssin projektiryhmä, jota vetää projektipäällikkö Takala. Ylin päätösvalta on allianssin johtoryhmällä, jolle projektiryhmä valmistelee päätettävät asiat ja raportoi hankkeen etenemisestä.
Työmaalla päivittäistä työtä valvovat eri tekniikkalajien työnjohtajat tukenaan lohkopäälliköt ja vastaava työnjohtaja. Taustalla työskentelee liuta eri alojen asiantuntijoita huolehtimassa esimerkiksi suunnittelusta, logistiikasta, riskienhallinnasta ja ympäristövaikutusten hallinnasta.
Ihmisten kesken
Vaikka organisaatiossa on useita tasoja ja paljon toimijoita, hierarkiaa ei big roomilla juuri näy.
”Porukka puhuu asioista työnjohdolle ja suunnittelijoille matalalla kynnyksellä, ja palavereja pidetään tarpeen mukaan, jos tarvitsee käydä asioita läpi. Olemme pyrkineet siihen, että työntekijöiltä tulisi mahdollisimman paljon kommentteja ja ideoita oman työn kehittämiseen”, Takala kuvailee.
Honkarinta uskoo, että juuri yhteishenki ja asioiden käsittely mahdollisimman avoimesti rohkaisevat ihmisiä ideoimaan ja vievät hanketta eteenpäin.
”Meillä voi heittää ilmoille keskeneräisiäkin ideoita. Ja ihan kaikilta voi oppia uutta, kun löytää yhteisen tavan kommunikoida.”
”Ihmisten kanssa tekemistähän tämä nimenomaan on", Takala painottaa. "Pitää tietää, miten lähestyä ihmisiä ja miten asioita saa vietyä eteenpäin.”
Päkkilä nostaakin sisäisen viestinnän yhdeksi hankkeen onnistumisista. Viikkokirjeitä luetaan ja infoihin tullaan kuulolle.
”Siihen on panostettu ja siihen on oltu tyytyväisiä. Vaikka hanke ei kaikilla enää omalla työpöydällä olisikaan, se kiinnostaa silti.”
Hailuodossa tehdäänkin ainutlaatuista hanketta. Honkarinta arvioi, että se synnyttää tekijöissään omanlaistaan ylpeyttä:
”On mukava olla mukana tällaisessa paikallisesti merkittävässä ja kiinnostavassa hankkeessa.”
”Ja onhan meillä hyvä porukka. Mukava on ollut tehdä töitä”, Takala kiittelee. ”Sitä saa isojakin asioita aikaan porukalla. Kukaan ei ole aikaisemmin tämän kokoluokan siltoja merelle rakentanut, ja niin ne vain sinne ovat syntyneet.”