Suomen luonnonsuojelulaki kieltää liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen. Tämä velvoittaa myös turvaamaan kriittiset metsäalueiden väliset kulkuyhteydet. Koska voimakas metsätalous on vähentänyt lajin luontaisia vanhojen metsien elinympäristöjä, kaupunkien vanhoja puita sisältävistä viheralueista on tullut lajille yhä tärkeämpiä. Puiden ja vanhojen metsäalueiden säilyttämisellä suojellaan myös muiden harvinaistuneiden lajien elinympäristöjä.
Hankkeessa tehdään tarpeen mukaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ympäristösuojeluviranomaisten, Lupa- ja valvontaviraston (LVV) sekä virallisena valvontaviranomaisena toimivien elinvoimakeskusten kanssa.
Hyppytolpat ovat turvallinen ratkaisu sekä eläimille että raideliikenteelle
Rata-alue on usein liito-oravan luontaiselle liitomatkalle liian leveä. Rautatieturvallisuuden vuoksi korkeita luonnonpuita ei kuitenkaan voida jättää tai istuttaa liian lähelle radan rakenteita. Siksi luontaista puustoyhteyttä täydennetään puumateriaalista valmistetuilla hyppytolpilla.
Tolpat palvelevat yhteyksien pysyvää turvaamista pitkän ratakäytävän ylitse, ja niitä voidaan asentaa tasamaalla vastaaville perustuksille kuin sähköradan rakenteita. Hyppytolppia voidaan asentaa myös kallioleikkausten kohdalla esimerkiksi siltojen kaiteisiin vastaavilla perustuksilla kuin hankkeessa muutenkin käytettäviä valaisinpylväitä. Lisäksi hankesuunnitelmia on muokattu matkan varrella niin, että liito-oraville soveltuvaa alkuperäistä puustoa on pystytty säilyttämään.
”Hyppytolppien rakentaminen on alueen liito-oravapopulaation säilymisen kannalta tärkeää, ja ne ovat myös rautatieturvallisuuden kannalta toimiva ratkaisu. Jos radan varteen jätettäisiin korkeaa luonnonpuustoa, puiden kaatumisriski ja siitä seuraavat vauriot radan rakenteille voisivat johtaa huomattavasti korkeampiin kustannuksiin”, kertoo hankkeen ympäristövalvoja Emilia Vainikainen Rambollilta.
Havainnot osoittavat liito-oravien liikkuvan aktiivisesti hankealueella
Espoon kaupunkiradan hankealueella on tehty laaja liito-oravien verkostoselvitys jo vuonna 2013. Tämän jälkeen tietoja lajin esiintymisestä ja sen käyttämistä yhteyksistä on jatkuvasti päivitetty. Selvitysten ja hankkeen aikaisten havaintojen perusteella radan molemmilla puolilla sijaitsee lajille soveltuvia ja aktiivisesti käytettyjä elinpaikkoja.
”Vaikka liito-oravat pyrkivät luonnostaan välttämään ihmisiä, niistä on tehty hankkeen aikana näköhavaintoja esimerkiksi Kauniaisissa. Lisäksi Leppävaaran ja Keran välillä on kartoitettu uusi kulkuyhteys papanahavaintojen perusteella”, kertoo ympäristö- ja vihertöiden valvoja Heidi Järkkä Rambollilta.
Varsinaista liitohetkeä hyppytolpan kautta ei ole vielä onnistuttu taltioimaan kameroin tai silminnäkijähavainnoin. Aiemmissa seurannoissa on huomattu yksilöiden liikkuneen vastaavilla yhteyskohdilla onnistuneesti radan puolelta toiselle.
Hyppytolpat on toteutettu puusta ja niihin on lisätty oksanhaaroja, jotta ne ovat mahdollisimman luonnonmukaisia ja tukevat pääosin säilytettävästä puustosta muodostuvia yhteyksiä vanhoilla tunnetuilla yhteysalueilla.