Talvimerenkulun ykköspalvelu on jäänmurto, jolla varmistetaan laivaliikenne Suomeen ja Suomesta ulkomaille. Talviolosuhteet vaihtelevat, mutta Suomen satamat jäätyvät joka talvi.
”Jäänmurtajien määrä on pysynyt samana viime vuosina, samoin asiakastyytyväisyys murtajien määrään. Tyytyväisyys toimintaan on kuitenkin hiukan parantunut, sillä olemme tarjonneet runsaasti neuvontaa ja selkeyttäneet esimerkiksi avustusrajoitusten asettamisen prosessia”, kertoo merenkulun asiantuntija Mika Nyrhilä.
Talvimerenkulun keskeisimpiä sidosryhmiä ovat satamat, agentit ja meklarit, varustamot, alusliikenteen ohjaus, jäänmurron palveluntuottajat, rahtaajat, laivaajat ja luotsit. Tulevaa talvea varten tarjolla olevaa tietoa kehitetään baltice.org -sivustolla jälleen eteenpäin keskittyen niihin asioihin, jotka vastausten perusteella ovat epäselviä.
”Väylävirasto on jäänmurrosta vastaava viranomainen ja toivomme, että kaikki palaute toiminnasta tulee suoraan meille. Vain siten voimme toimintaa kehittää”, Nyrhilä muistuttaa.
Jäänmurtokausi alkaa tyypillisesti joulukuussa. Palautetta voi antaa osoitteeseen winternavigation(at)vayla.fi
Teiden liukkauden torjunta jakaa tienkäyttäjien mielipiteitä
Viime talvi oli pitkä ja osittain haastavakin olosuhteiltaan, ja tienkäyttäjien tyytyväisyydessä tämä näkyi laskuna. Liukkauden torjunnasta saadaan paljon palautetta.
”Teiden suolauksen optimointiin tullaan kiinnittämään ensi talvena enemmän huomiota, monen mielestä suolausta on tehty liikaakin. Risteyksien ja jyrkkien mäkien hiekotusta toivotaan lisää ja tähän kiinnitämme vähäliikenteisemmällä tieverkolla enemmän huomiota. Kääntöpuolena on toki keväisen hiekotushiekan pölyäminen”, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen.
Kesällä tehdyt päällystystyöt 4000 maantiekilometrillä vaikuttavat suoraan talvihoidon onnistumiseen.
”Tasaisella pinnalla esimerkiksi auraus onnistuu paremmin. Viime talvena tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen laski, joten päällystysohjelman myötä saimme varmasti tähän parannusta”, Pirinen sanoo.
Teiden talvihoidon onnistumisesta kerätään vuosittain palautetta raskaan liikenteen kuljettajilta, autoilijoilta ja kävelijöiltä sekä pyöräilijöiltä. Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen avulla saadaan palautetta tiestön hoidosta ja tilasta tienkäyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia käydään läpi ELY-keskusten kanssa ja hyödynnetään talvihoidon kehittämisessä.
Katso tarkempia tietoja tutkimuksesta ja 2024 tuloksista
Lue lisää teiden talvihoidosta
Lumimyräkät taklataan tiiviillä yhteistyöllä
Rautatieliikenne on monen toimijan yhteispeliä. Liikenteenohjauksella, liikennöitsijöillä, ratojen kunnossapitäjillä ja rautatieinfran haltijalla on omat vastuutonttinsa, ja sujuvan talviliikenteen varmistamiseksi yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Edellisen talven opit kerätään yhteen mm. vuosittain toteutettavalla yhteistyökyselyllä.
Varautumisella ja suunnittelulla pyritään minimoimaan lumimyräköiden ja tavallisemmankin talvikelin vaikutukset liikenteeseen.
”Palautteen perusteella yhteistyö alueellisten lumityösuunnitelmien valmistelussa on ollut tiivistä ja viikoittainen tiedonvaihto lumitöiden osalta hyvällä tasolla. Liikennöitsijöiden varautumista tulee vielä tarkentaa suunnitelmiin”, kertoo työturvallisuusasiantuntija Risto Lappalainen.
Lumityösuunnitelmissa kuvataan, miten alueen kunnossapidossa varaudutaan lumipyryyn, miten töitä järjestellään, kun runsas lumisade iskee ja millaisella kalustolla ja henkilömäärällä rautatie saadaan putsattua lumesta.
”Vaikeissa talviolosuhteissa kädet loppuvat aina kesken. Tämä on meillä jatkossakin yhteinen kehittämiskohde, että sekä kunnossapitotöihin että liikennöitsijöillä kaluston siirtoihin on riittävästi resursseja käytössä”, Lappalainen sanoo.
Väylävirasto kerää säännöllisesti tietoa kansalaisten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kokemuksista ja liikkumistarpeista kyselyillä, tapaamisissa ja palautekanavien kautta. Tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.