Rannikoilla maantieverkon kiireellisimmät kurtturuusun torjuntakohteet

Väylävirasto on selvittänyt maantieverkon kurtturuusujen määrää ja sijoittumista erityyppisille teille. Kurtturuusujen torjunnalle on myös laadittu sekä valtakunnallinen että alustava alueellinen kiireellisyysjärjestys. Kurtturuusun kasvatuskiellon siirtymäaika päättyy 1.6.2022.

Haitalliseksi vieraslajiksi säädetyn kurtturuusun torjuntatoimia tulisi ensi sijassa kohdistaa alueille, joilla kurtturuusu voi uhata luonnonarvoja. Sellaisia ovat meren saaristo ja rannikot sekä Natura- ja muiden suojelualueiden läheiset alueet.

Maantieverkolla istutettuja kurtturuusuja on Väyläviraston rekisteritietojen mukaan koko maassa yhteensä 1 132 kohteessa, joiden yhteispinta-ala on noin 335 900 neliömetriä (33,59 hehtaaria). Hieman yli puolet kurtturuusuista on yksiajorataisilla teillä (53 %) ja kaksiajorataisille teille sijoittuu noin 45 prosenttia kurtturuusupinta-alasta.

”Eniten kurtturuusua on maanteiden varsilla eteläisessä Suomessa, mutta myös Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla istutuksia on paikoin runsaasti. Lapin pohjoisosassa kurtturuusua ei maantieverkolla rekisteritietojen mukaan esiinny. Tiedot eivät vielä ole kattavia koko maasta, koska osasta maanteiden hoidon urakka-alueita inventointitietoa ei ole”, kertoo ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylävirastosta.

Torjuntaa tehtävä kustannustehokkaasti

Väylävirasto ja ELY-keskukset käyttävät valmistuneen selvityksen tuloksia suunnitellessaan kurtturuusun torjuntatoimia jatkossa. Torjunnan toteutusjärjestykseen vaikuttavat myös muut seikat kuin kiireellisyysluokitus. Kunkin alueen ja kohteen hävittämiseen sopivat menetelmät on selvitettävä ja kustannukset arvioitava, jotta torjuntatoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

”Esimerkiksi kaksiajorataisilla teillä kurtturuusun hävittäminen on kannattavinta tehdä muiden tienparannustöiden yhteydessä, koska työmaan järjestämisen haitat liikenteelle ovat vilkkailla teillä merkittävät ja liikenteen ohjauksen kustannukset suuret”, Hyvärinen sanoo ja jatkaa:

”Kurtturuusun hävittämisen kustannusten arviointia vaikeuttaa se, että eri puolilla Suomea ei vielä ole riittävästi vieraslajijätteen vastaanottopaikkoja. Jätteen kuljetusmatkat voivat siten muodostua pitkiksi, ja jätteen vastaanoton hinnat ovat korkeat.”

Väylävirasto selvittää myös rautatiealueiden kurtturuusuesiintymiä ja samalla kehittää suuntaviivoja jatkotoimille. Kanavaympäristöissä vielä olevien kurtturuusujen poistoja jatketaan kesällä 2022. Jatkossakin kurtturuusua sekä muita vieraslajeja hävitetään väylärakentamishankkeiden yhteydessä.

Luonnonarvot valtakunnallisen priorisoinnin perusteena

Kurtturuusun torjuntatoimia maantieverkolla priorisoidaan valtakunnallisesti saaristoon ja rannikoille sijoittuvilla urakka-alueilla. Jos esiintymätiedoissa on puutteita, on inventointia jatkettava. Kiireelliseksi on luokiteltu urakka-alue, jolla kurtturuusua esiintyy alle 20 kilometrin etäisyydellä rannikosta tai runsaita esiintymiä sijaitsee Natura- tai muun luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Myös sisävesistön läheisyys on otettu huomioon.

Melko kiireellisenä pidetään urakka-aluetta, jolla esiintymiä on 20–50 kilometrin etäisyydellä rannikosta tai esiintymiä on runsaasti Natura- tai suojelualueen läheisyydessä. Sisämaan urakka-alueet, joilla kurtturuusua on verrattain vähän, on luokiteltu toissijaiseen kiireellisyysluokkaan.

Alueellisen torjunnan priorisointi

Alueellista kurtturuusun torjunnan priorisointia varten kutakin yksittäistä esiintymää tarkasteltiin samantyyppisin kriteerein kuin urakka-alueitakin. Kiireellisesti hävitettäväksi määriteltiin esiintymä, joka on alle 20 kilometrin etäisyydellä rannikosta tai sijaitsee alle 500 metrin päässä Natura- tai luonnonsuojelualueesta.

Rannikosta 20–50 kilometrin etäisyydellä sijaitseva taikka Natura- tai luonnonsuojelualueen läheisyydessä (500–1000 m) tai alle 500 metrin etäisyydellä sisävesistöstä sijaitsevat kurtturuusuesiintymät luokiteltiin melko kiireellisiksi. Muut kauempana rannikosta, suojelualueista ja sisävesistöistä olevat esiintymät jäivät toissijaisiksi. Alueelliset tarkastelut on tehty ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden sekä maanteiden hoidon urakka-alueiden aluejaon mukaan.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen, Väylävirasto
p. 029 534 3261, 050 4711 321
[email protected]

Katso myös:

Lue lisää haitallisista vieraslajeista ja katso usein kysytyt kysymykset kurtturuususta

Vieraslajit Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivuilla

Vieraslajit.fi – tietoa kurtturuususta ja sen tunnistamisesta