Kytömaan ja Ainolan välille rakennetaan lisäraiteet ja Ainolaan uudet laiturit vuosien 2023–2026 aikana. Lisäraiteet yhdistyvät jo olemassa olevaan neliraiteiseen raideosuuteen.
Itäisen lisäraiteen rakentaminen 05/2023–12/2024
Itäinen lisäraide ja laituri valmis 12/2024
Läntisen lisäraiteen rakentaminen 07/2024–08/2026
Läntinen lisäraide ja laituri valmis 8/2026
Ajankohtaista
Keravan Kytömaan ja Järvenpään Ainolan välille rakennetaan lisäraiteet vuosina 2023–2026. Lisäraiteiden rakentamisen yhteydessä myös Ainolan asema laitureineen uudistuu. Uudet lisäraiteet varmistavat rataosan toimivuutta ja parantavat sen häiriönsietokykyä.
Keravan Kytömaan ja Järvenpään Ainolan välille on rakennettu itäinen lisäraide sekä sen vaatimat sillat Ristinummelle, Kyrölään ja Ainolanväylälle. Uusi itäinen laituri ja lisäraide avattiin liikenteelle 15. joulukuuta 2024.
Läntisen lisäraiteen rakentaminen alkoi kesällä 2024, ja tavoitteena on saada sekä lisäraide että läntinen laituri valmiiksi vuoden 2026 elokuun loppuun mennessä. Silloin Ainolan asema tarjoaa matkustajille nykyistä seisaketta huomattavasti paremman palvelutason.
Katso videolta, miltä näyttää syksyllä 2026, kun lisäraiteet ovat valmiit Keravan Kytömaan ja Järvenpään Ainolan välillä.
Valmiit työt
Vuonna 2023 valmistuivat Kytömaan ja Ainolan välisen yhteyden sillat, itäisen lisäraiteen pohjavahvistukset, ratapenger ja itäisen raiteen parannukset. Lisäksi Ainolaan asennettiin itäisen laiturin laiturielementit.
Ristinummen, Ainolanväylän ja Kyrölän alikulkusillat valmistuivat kesällä 2024.
Uusi itäinen laituri ja lisäraide valmistuivat joulukuussa 2024.
Ajankohtaista hankkeessa
Takaisin Helsinki–Riihimäki -ratahanke: meluntorjunta vilkkaan radan varrella on vaativaa työtä
Helsinki–Riihimäki -ratahanke: meluntorjunta vilkkaan radan varrella on vaativaa työtä
Julkaisuajankohta 16.6.2025 13.30
Järvenpään alueella Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa on valmistunut uusia meluseiniä, jotka parantavat ympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä vilkkaasti liikennöidyn radan läheisyydessä.
Helsinki–Riihimäki-hankkeessa rakennetaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana yhteensä noin 15 kilometriä melusuojausta, noin 35 miljoonan euron arvosta. Uutta meluseinää on nyt noussut radan itäpuolelle Ristinummen ja Lustikullan välille. Seuraavaksi rakennetaan radan länsipuolta.
Meluseinät ovat osa ratahankkeen mittavaa meluntorjuntaohjelmaa. Seiniä rakennetaan niille rataosuuksille, joilla melun hillitseminen on arvioitu tarpeelliseksi ympäristövaikutusten arvioinnin ja melumallinnusten perusteella. Neliraiteisen ratakäytävän suunnittelu asettaa erityisiä haasteita meluntorjun-nalle, sillä junat kulkevat leveällä alueella ja usealla raiteella.
”Meluntorjunta on tärkeä osa hanketta, mutta samalla aihe, johon liittyy paljon odotuksia ja erilaisia näkemyksiä. Ratkaisut perustuvat aina lainsäädäntöön, asiantuntija-arvioihin ja suunnitteluperusteisiin. Radan läheisyydessä junien ääniä ei voida täysin poistaa, mutta meluseinät auttavat hillitsemään erityisesti kaikkein häiritsevimmät melupiikit ja vähentämään melun kuormittavuutta lähialueen asukkaiden arjessa”, sanoo projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.
Vanhoilla asuinalueilla meluntorjunta suunnitellaan tapauskohtaisesti osana ratahankkeen vaikutustarkasteluja. Jos melumallinnusten perusteella todetaan suojaustarvetta – esimerkiksi siksi, että liikenne on vuosien varrella lisääntynyt tai aikaisemman kaavoituksen aikana ei ole arvioitu meluvaikutuksia – suunnitellaan alueelle erikseen tarvittavat meluntorjuntaratkaisut. Uudemmilla asuinalueilla melun vaikutukset huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa esimerkiksi asuinrakennusten sijoittelulla, rakennusmääräyksillä tai suojarakenteilla.
Meluseinien suunnittelussa painotetaan myös rakenteiden sopeutumista ympäristöön. Ulkonäkö, mittasuhteet ja materiaalit pyritään valitsemaan niin, että ne tukevat maisemaa eivätkä hallitse sitä. Mitoitus vaihtelee kohteittain: nyt rakennetut seinät ovat keskimäärin noin kolmen metrin korkuisia.
Meluntorjunta ei rajoitu pelkästään seinärakenteisiin. Hankkeessa on käytetty myös runkomelua vaimentavaa eristysmattoa, joka sijoitetaan ratapohjan rakenteisiin parin metrin syvyyteen vaimentamaan maaperän kautta kantautuvaa melua. Muita meluntorjunnan keinoja ovat esimerkiksi erilaiset vallit, ääneneristävät rakenteet ja liikennöintiin liittyvät ratkaisut.