Liikenneverkkoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnallisia tavoitteita. Tiivistettynä valtatietä 15 parannetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sujuvuuden lisäämiseksi ja liikenteen ympäristöhaittojen pienentämiseksi. Valtatie on ominaisuuksiensa puolesta riittämätön nykyisen liikenteen tarpeisiin. Suuri raskaan liikenteen määrä sekä Kotkan ja Kouvolan välinen vilkas työmatkaliikenne aiheuttavat arkisin liikenteen jonoutumista. Lisäksi tulevaisuudessa kasvavaan liikenteeseen mm. lisääntyvien sairaalamatkojen takia (SOTE-alue) tulee varautua ennakoiden siten, että ongelmia ei päästetä pahemmaksi.

Asiaa on arvioitu huolellisesti ja vastaus on se, että nykytilanteessa on kestämättömiä ongelmia, jotka pahenevat ennustetun kehityksen myötä.   Valtatien merkittävimpinä ongelmina ovat heikko liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Vilkas liikenne aiheuttaa myös merkittäviä melu- ja viihtyisyyshaittoja ja riskiä pohjavesille.  Tien huonon laatutason on nähty olevan esteenä myös maankäytön ja elinkeinoelämän (mm. satamien vientikuljetukset) kehittämiselle.

Tehdyissä tarkasteluissa on todettu, että keskeisiin ongelmiin ei voida saada ratkaisua joukkoliikennettä tai rautatieliikennettä kehittämällä ja ne vaatisivat myös merkittäviä investointeja.

Maanteitä suunnitellaan vaiheittain ja edellinen vaihe määrää seuraavan vaiheen sisällön. Hankkeen yleissuunnitelma on laadittu jo vuonna 2004 ja se on lähtökohtana tiesuunnitelman laatimisessa. Tiesuunnitelma on se vaihe prosessissa, jossa toimenpiteet suunnitellaan sijainniltaan ja periaateratkaisuiltaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Tiesuunnittelun lopputuloksena on maantielain mukaan hyväksyttävä suunnitelma, josta tehtävä päätös mahdollistaa rakentamisvaiheen aloituksen.  Tiesuunnitelma antaa tienpitäjälle oikeuden ottaa haltuun ja lunastaa tarvittavat tiealueet ja aloittaa hankkeen toteutus.

Tiesuunnitelmassa suunnitellaan valtatien ja muiden maanteiden tiealueet, liittymät, sillat, jalankulun- ja pyöräilyn järjestelyt, pohjavesisuojaukset sekä meluntorjunta. Tiesuunnitelmaan kuuluu yksityiskohtia kuten tien suoja- ja näkemäalueet, läjitysalueet, laskuojat, linja-autopysäkit ja muut tiehen kuuluvat rakennelmat ja laitteet. Tiesuunnitelma on se vaihe, jossa suunnitellaan myös yksityistiejärjestelyt. Valtatieltä poistetaan nykyiset yksityisteiden ja maa- ja matsätalouden liittymät ja uudet kulkuyhteydet järjestetään osin rinnakkaisen maantien tai yksityistiejärjestelyjen kautta. Suunnitelmat esitetään tarkalla pohjakartalla ja yleensä mittakaavassa 1:2000.

Lisätietoja tiesuunnitelman sisällöstä Väyläviraston nettisivuilta ja esitteestä tiesuunnittelun kulku.

Maanteiden tienpidosta vastaa valtio ja sen viranomaisena Elinkeino-, liikenne- ja  ympäristökeskus eli ELY-keskus. Hankkeesta vastaa tässä tiesuunnitelmassa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Hankkeen vastuuhenkilönä ELY-keskuksessa on projektipäällikkö Juha Laamanen. 

Hankkeen suunnittelua ohjaa hankeryhmä, jossa ovat edustettuina Kotkan kaupunki, Kouvolan kaupunki, ympäristöviranomainen eli ELY-keskuksen Kaakkois-Suomen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ja Kymenlaakson liitto. Hankeryhmän tehtäviin kuuluu hankkeen välipäätösten tekeminen ja suunnitteluratkaisujen aktiivinen työstäminen yhteistyössä konsultin kanssa. Hankeryhmän jäsenet toimivat oman vastuualueensa asiantuntijana ja viranomaisena. Hankeryhmä kokoontuu säännöllisesti kokouksiin.

Suunnittelukonsulttina toimii Sitowise Oy Espoosta hankevastaavan toimeksiannosta. Sitowisessä tiesuunnitelmaa laatii parinkymmenen asiantuntijan joukko, jonka vetäjänä toimii projektipäällikkö Rauno Tuominen.

Hyödyt ovat laaja-alaisia. Keskeisin vaikutus on, että liikkumisen turvallisuus ja sujuvuus paranevat merkittävästi. Valtatien haittoja tien varren asutukselle vähennetään meluntorjunnan toimenpiteillä. Valtatien ympäristö kohenee ympäristörakentamisen myötä. Välillisesti hyvistä tieyhteyksistä on hyötyä koko seudun kehitykselle ja alueen elinkeinoille.

Valtatien parantamisesta on myös haittaa, mutta haittoja pyritään torjumaan. Haittavaikutukset luonnonympäristöön ovat hallittavissa melko hyvin, koska tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen ja tielinjausta muutetaan vain rajoitetusti ja tällöinkin lähellä nykyistä tielinjaa. Haittoja voi olla esimerkiksi kiinteistöjen pienentyminen ja niiden kulkuyhteyksien muuttuminen kiertomatkoineen tai maiseman muuttuminen mm. tiekäytävän leventymisen takia.  Valtatiehankkeelle on tyypillistä, että toimenpiteistä on sekä hyötyä että haittaa ympärille ja ihmisille, näkökulmasta riippuen.

Monin tavoin. Haitallisten vaikutusten torjunta ja lieventäminen on kiinteä osa suunnitelmaa. Esimerkkejä tiesuunnitelman keinoista ovat seuraavat:

• Meluntorjunta.
• Tilusjärjestelyt, yksityistiejärjestelyt. 
• Laadukkaat väyläarkkitehtuurin ratkaisut (esim. meluesteet, sillat, kaiteet ja valaisimet).
• Maaston muotoilut ja istutukset.
• Hulevesien luonnonmukainen käsittely.
• Pilaantuneiden maiden kunnostus.

Tiehankkeen toteuttamisen aiheuttamista menetyksistä, haitoista ja vahingoista maksetaan korvauksia.  Asuinrakennusten ja elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömien rakennusten lunastamisesta pyritään sopimaan vapaaehtoisin kaupoin.  Tien rakentamista varten tarvittavasta maa-alasta, tien aiheuttamista kiertohaitoista tai muista haitoista ja mahdollisista vahingoista maksettavat korvaukset ratkaistaan Maanmittauslaitoksen pitämässä maantietoimituksessa, joka aloitetaan ennen tien rakentamista ns. haltuunottokatselmuksella.

Maanmittauslaitos on tehnyt maanlunastus- ja korvausasioista esitteen tietoa maantietoimituksesta (maanmittauslaitos.fi) jossa on kuvattu tarkemmin mm. toimitusmenettelyä, korvauksia ja niiden maksamista.

Tiesuunnitelman laatimisen aikana palaute ja toiveet ovat erittäin tervetulleita. Palaute voidaan ottaa paremmin huomioon, mitä aikaisemmassa vaiheessa se saadaan. Suunnittelun aikana ratkaisut tarkentuvat vähitellen, ja jokaisesta vaiheesta halutaan keskustelua.

Konkreettisiin ehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti. Kaikki palautteet käsitellään ja ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.  Tiehankkeeseen kuuluu erilaisten intressien yhteensovittaminen ja lopputulos on yleensä kompromissi.  Kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, kun suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset laaja-alaisesti.  Myös yksittäisen ratkaisun kustannukset voivat olla rajoitteena suunnittelussa.

Hankevastaavalla on tavoitteena laatia yleisesti hyväksytty tiesuunnitelma, jonka pohjalta rakennetaan taloudellisesti, teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvälaatuinen tie. Haitat asianosaisille pyritään minimoimaan. Palautetta kannustetaan antamaan siten jo suunnittelun aikana, vaikka valmiista suunnitelmasta on aikanaan mahdollista jättää muistutus. 

Hankkeen etenemisestä saat tietoa hankkeen internet-sivuilta, sähköpostilistalta ja Facebookista. Jonkun verran hanke näkyy myös kuntien internet-sivuilla.

Yleisötilaisuuksista ja työpajoista ilmoitetaan alueen sanomalehdissä ilmoituksilla. Lisäksi edistämme medianäkyvyyttä kuten lehtijuttujen kirjoittamista samoihin aikoihin lehdistötiedotteilla. Yleisötilaisuuksissa voit tulla paikan päälle keskustelemaan ja kuulemaan hankkeesta.  

Sähköiset viestintävälineet ovat nykypäivään kuuluva osa vuorovaikutusta, mutta myös niiden ulkopuolelle jäävät voivat valita kokonaisuudesta oman osallistumisen muodon. Tärkeimmät asiat eivät jää ainoastaan sähköisen viestinnän varaan ja hankkeella on useita mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käsitellä asioita.  Suunnittelijoille voi lähettää palautetta myös postitse tai ottaa yhteyttä puhelimella.  

Tarvittaessa sähköpostilistan asiat voidaan toimittaa postitse. Jos tämä askarruttaa, ole yhteydessä Taika Tuunaseen (Taika Tuunanen puh. 050 5055743, [email protected]).

- Antamalla palautetta suoraa karttapalveluun, joka avataan syyskuussa 2017 (nettisivuille tulee tarkemmat ohjeet).
- Tulemalla paikan päälle tilaisuuksiin ja tapaamisiin, joista tiedotetaan erikseen.
- Olemalla yhteydessä suunnitteluryhmään puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Yhteystiedot alla.

Suunnitteluryhmä

HANKEVASTAAVA

Kaakkois-Suomen ELY-keskus,

Juha Laamanen
[email protected]
puh. 0295 029 184

Postiosoite:
PL 1041, 45101 Kouvola

KONSULTTI

Sitowise Oy
Rauno Tuominen
[email protected]
puh. 020 747 6139

Postiosoite:
Tuulikuja 2, 02100 Espoo

Tieverkon parantamista suunnitellaan pitkäjänteisesti.  Suunnitteluvaiheesta toiseen etenemiseen ja hankkeen toteutumiseen saattaa kulua aikaa vuosia tai jopa yli kymmenenkin vuotta.  Hankkeen tiesuunnitelma on tavoitteena valmistua laajennettuna vuoden 2019 kesällä. Käsittely lausuntokierroksineen ja päätöksentekoineen vie aikaa noin 8–10 kk.

Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä hankkeita, joiden rahoitus osoitetaan valtion talousarviossa. Valtatien 15 parantamiselle ei ole vielä osoitettu rahoitusta, joten rakentamisen ajankohdasta ei voi antaa tällä hetkellä varmaa arviota. Asian tärkeydestä kertoo se, että valtatie 15 Kotka–Kouvola on Kaakkois-Suomen liikennestrategiassa määritetty toiseksi kiireellisimmäksi väylähankkeeksi jo rahoituspäätökseen saaneen Luumäki - Imatra ratahankkeen jälkeen.  Tiesuunnitelman laatimisen aikana hankkeen rakentamisen rahoituspäätöstä pyritään edistämään. Rakentamisvaihe olisi aloitettavissa suunnitelmavalmiuden puolesta vuosina 2020-2021. Tällä hetkellä ensimmäinen toteutusvaihe ei ole Liikenneviraston tai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiehankkeiden toteuttamisohjelmissa, mutta tiesuunnitelman valmistuminen edistää sen mahdollista saamista seuraavan hallituskauden ohjelmaan.

Valtatiellä 15 oleva Keltakankaan eritasoliittymä toteutetaan erillishankkeena maan hallituksen hyväksymässä perusväylänpidon lisärahoitusohjelmassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toteuttamana hankkeena.  Liittymän rakentamiseen osoitettiin rahoitusta 6,1 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Rakennussuunnitelma on valmistunut keväällä 2017 ja rakentaminen käynnistyy loppuvuodesta 2017.  Hanke valmistuu vuoden 2018 aikana.

Nyt suunniteltavan laajennetun hankekokonaisuuden tavoiteltava kustannusarvio on 120 miljoonaa euroa (Maku. ind 130, 2010=100) ja se tarkentuu tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä.