Teiden kunnossapito

Tieverkon turvallisuus ja liikennöitävyys taataan huolellisella kunnossapidolla. Maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja korjaus.

Asfalttia päällystetään moottoritiellä.

Suomessa on noin 50 750 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.

Tienpidon rahoista päätetään eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksestä päätettäessä eduskunta lyö lukkoon myös perusväylänpidolle varatut määrärahat. Päällystystyöt ja tiemerkintöjen uusiminen ovat osa perusväylänpitoa.

Tiestö on jaettu 79 urakka-alueeseen. Hoitourakoitsijat vastaavat maanteiden hoidosta Väyläviraston määrittelemän palvelutason mukaan. Tiet on jaettu käytön mukaan hoitoluokkiin, joilla toimenpideajat esimerkiksi lumen auraamisen suhteen vaihtelevat. Tutustu karttaan hoitourakoista ja -urakoitsijoista maanteiden hoidon kilpailutuksen sivuilla.

Teitä ylläpidetään, jotta niillä voidaan liikennöidä turvallisesti. Päällysteiden korjaamisella ja paikkaamisella huolehditaan, että teiden pinnan kunto säilyy hyvänä. Pinnan kunto vaikuttaa ajamiseen ja suojaa päällysteen alla olevia rakennekerroksia.

Voit tarkistaa kartalta, onko käyttämäsi tie valtion, kunnan vai yksityisen omistama. Kartalle on merkitty myös valtion kävelyn ja pyöräilyn väylät, joita ELY-keskukset ylläpitävät. Linkki karttaan (Suomen väylät)

Haluatko antaa palautetta esimerkiksi väylien kunnosta tai talvihoidosta? Voit antaa palautetta Palauteväylän kautta. Kun teet ilmoitusta, valitse kartalta tarkempi palautteeseen liittyvä sijainti. Palauteväylä ilmoittaa, jos palautetta koskeva tie kuuluukin kunnalle tai yksityiselle omistajalle. Anna palautetta väylien kunnosta (Palauteväylä)

 

Ajankohtaista

Takaisin Kysymyksiä ja vastauksia, kunnossapidon kalustovaatimukset

Kysymyksiä ja vastauksia kuljetuskaluston ja työkoneiden ympäristökriteereistä

  • Pyrkimys on vähentää kuljetuskalustosta ja työkoneista aiheutuvia ilmaston ja ympäristön kannalta haitallisia päästöjä. Väyläviraston ympäristöperiaatteiden mukaisesti viraston tavoitteena on vähentää toimintansa haitallisia ympäristövaikutuksia sekä kehittää hankintojaan yhä kestävämpään suuntaan.

    Väyläviraston ja ELY-keskusten kunnossapitoon ja investointihankkeisiin laadittujen useampivuotisten suunnitelmien tarkoituksena on parantaa ennakoitavuutta sekä urakoitsijoiden että hankkijoiden näkökulmasta.

  • Kumpiakin. Kunnossapidossa ja investointihankkeissa käytettävälle kuljetuskalustolle ja työkoneille asetetaan vähimmäisvaatimuksia, mutta tämän lisäksi urakoitsijalle voidaan maksaa bonusta tietynlaisen kaluston käytöstä. Kannustimia on erilaisia.

  • Kunnossapidon urakoiden kaluston ympäristövaatimukset on laadittu vuodesta 2015 alkaen viiden vuoden suunnitelmiksi. Viimeisin investointihankkeiden kaluston ympäristövaatimuksia koskeva suunnitelma taas ulottuu vuoteen 2030 saakka. Vaikka investointi- ja kunnossapitourakat ovat hyvin erilaisia, on esimerkiksi pääurakoitsijoissa samoja toimijoita kalustoineen.

    Kunnossapidon suunnitelmalla vuosille 2026–2030 tavoitellaan myös vaatimusten lähentymistä kohti investointihankkeiden perustason vaatimuksia, jolloin seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa 2030–2035 pystytään tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin.

  • Nykyisen kaluston ympäristöystävällisyyttä voidaan osin parantaa jälkiasenteisilla ratkaisuilla ja muunnoksilla. Saatavilla on esimerkiksi jälkiasennettavia niin sanottuja retrofit-laitteistoja, joilla vanhemmankin kaluston päästötasoa voidaan parantaa vastaamaan uudemman päästöluokan vaatimuksia. Tämä ei kuitenkaan virallisesti muuta ajoneuvon päästöluokkaa. Väyläviraston ympäristövaatimuksissa kaluston retrofittaus on sallittua.

  • Kuorma-autojen tapauksessa päästöjä vähentävien laitteiden poisto tai ohjelmallinen ohittaminen eli ajoneuvolain mukainen päästömanipulaatio tekee ajoneuvosta laittoman tieliikenteeseen. Päästövähennyslaitteistojen ohittamiseen liittyvien palveluiden myyminen on nykyisin laitonta, ja sanktiot kiinni jäämisestä ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja.

    Työkoneiden puolella tilanne on osittain mutkikkaampi, sillä rekisteröimättömiä ja muualla kuin teillä käytettyjä työkoneita eivät koske ajoneuvolain vaatimukset ja siten laki ei suoraan kiellä näille koneille tehtäviä päästömanipulaatioita. Päästömanipulaatio rikkoo silti aina tilaajan asettamia päästöluokkavaatimuksia, sillä työkoneen päästöt eivät ole vaaditun päästöluokan mukaisia.

    Maanteiden hoidossa käytettävät työkoneet ovat kuitenkin lähes yksinomaan rekisteröityjä moottorityökoneita, jolloin niitäkin koskee ajoneuvolain mukainen kielto päästömanipulaatioihin.

  • Sekä raskaassa liikenteessä että työkoneissa sähköistyminen on vielä hyvin alussa. Työkonepuolella täyssähköistä kalustoa on toistaiseksi Suomessa ollut saatavilla vain pienehköissä kuormaajissa ja pienissä tela-alustaisissa kaivinkoneissa. Sähkökäyttöisen kaluston saaminen laajemmin käyttöön edellyttäisi siis todennäköisesti joko teknologian kypsymistä tai sallittujen työmenetelmien kehittämistä.

  • Vedyn tuloa liikenteen ja työkoneiden käyttövoimaksi on odotettu jo useiden vuosien ajan. Toistaiseksi saatavilla ei kuitenkaan ole valmiita ratkaisuja, joita voitaisiin hankkia kokeiltavaksi urakoihin. Suomessa ei vuoden 2025 alussa ollut yhtään vetytankkausasemaa.

  • Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden käytön edistäminen on osa Päästöttömät työmaat Green deal -sopimuksen keinovalikoimaa investointihankkeissa. Tulevina vuosina myös kunnossapidon urakoissa jatketaan pilotointia, ja tarkoituksena on etsiä radan kunnossapidossa ja tiemerkintäurakoissa paikkoja edistää HVO-dieselin käyttöä bonuksin sekä edistää käytön raportointia ja valvontaa.

    Väylävirasto suhtautuu myönteisesti yritysten toimiin käyttää enemmän fossiilivapaita polttoaineita. Päästölaskenta- ja kustannussyiden takia tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen päästövähennyskeino etenkään kunnossapidon urakoissa.