Hyppää sisältöön

Vt 4 Kirri-Tikkakoski moottoritien Makkarajoen ja Laahajoen siltojen rakentamisesta aiheutuu veden samentumaa Alvajärveen

Julkaistu 30.10.2019

Kirri-Tikkakoski moottoritie -hankkeessa käynnistyi syksyn aikana Makkarajoen ja Laahajoen ylittävien moottoritien siltojen rakentaminen Matinmäen kohdalla. Siltojen perustusrakenteiden maamassojen vaihtamisen kaivuutyöt aiheuttavat veden samentumista, joka siirtyy joen virtauksen mukana Alvajärveen ja osin Palokkajärveen saakka.

Makkarajokeen ja Laahajokeen on tehty AVI-luvan mukaiset suodattimet veden mukana olevan kiintoaineksen kiinnisaamiseksi. Urakoitsija on varmuuden vuoksi toteuttanut suodattimet kaksinkertaisina lupaehtoihin nähden. Veden mukana liikkuva kiintoaines jää suodatinkankaisiin, mutta kaikkein hienoin vettä värjäävä hienoaines pääsee suodatinkankaista eteenpäin Alvajärveen ja osin myös Palokkajärveen. Samentuma ei aiheuta vaaraa vesieliöstölle. Jokien veden tilaa seurataan viikoittain tehtävällä näytteenotolla, jotka analysoidaan laboratoriossa.

Laahajoki. 

Ympäristösuojelupäällikkö Pasi Huotarin mukaan veden samentumishaitan laajuus on yllättävänkin suuri:

”Samentumishaitta on myös näkyvissä silmämääräisesti Alvajärven alapuolisella jokialueella Pappilanjoella ja Palokkajärvessä asti. Normaalistikin vesi on ruskeaa Alva- ja Palokkajärvessä ja samentumisen vuoksi veden näkösyvyys on alentunut entisestään. Varsinaista vedenlaadun seurantaa ei tehdä Jyväskylän kaupungin toimesta Alva- eikä Palokkajärvillä. Onneksi siltatyön aiheuttamat haitat kohdistuvat varsinaisen virkistyskauden ulkopuolelle. Ollilan avantouimapaikalta on otettu vesinäyte, jonka mukaan veden mikrobiologinen tila ei estä uimista, mutta veden sameuden vuoksi uiminen tällä hetkellä ei ole miellyttävää”, Huotari kertoo.

”Suodatinkankaat toimivat vähän kuin kahvinkeittimen suodatin – purut jäävät suodattimeen ja Alvajärveen siirtyy vain ns. ”kahvin väri”, eli kaikkein hienoin aines. Kiintoainesta ei juurikaan laskeudu järven pohjalle, koska se on jo tarttunut suodatinkankaisiin. Samentumaa torjutaan vesiluvassa esitetyllä menetelmällä, mutta siitä huolimatta virtaavan veden mukana kulkeutuu hienointa ainesta Alvajärveen ja osin myös Palokkajärveen. Vesistön tarkkailua lisätään tarvittaessa erikseen sovittavalla tavalla sekä Alvajärvessä että Palokkajärvessä”, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Pekka Kivijakola.

Uoman kaivaminen on välttämätöntä moottoritien rakentamiselle, joten hienoainesta lähtee liikkeelle rakentamistöistä aiheutuen tilapäisesti. Kaivuutyöt saadaan päätökseen arviolta viikon 46 loppuun mennessä, ja niiden päätyttyä myös veden väri palautuu vähitellen ennalleen.

 

Laahajokeen on tehty suodattimet veden mukana olevan kiintoaineksen kiinnisaamiseksi.


Makkarajoen ja Laahajoen sillat

Makkarajoen ja Laahajoen yli rakennetaan kaksikaistaiset sillat, omat sillat kumpaankin suuntaan. Makkarajoensilta on 37 metriä pitkä ja malliltaan jännitetty betoninen ulokepalkkisilta. Laahajoen ylittävä silta on 29,4 metriä pitkä ja malliltaan jatkuva teräsbetoninen laattasilta.

 

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Jarmo Niskanen, Väylä, puh. 0295 34 3127, [email protected]

Ympäristösuojelupäällikkö Pasi Huotari, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 5171, [email protected]

Ylitarkastaja Pekka Kivijakola, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 759, [email protected]

 

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt4-kirri-tikkakoski
www.facebook.com/vt4kirritikkakoski

 

Kirri- Tikkakoski -hankkeen tavoitteena on valtatie 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri-Tikkakoski Jyväskylä ja Vehniä Laukaa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuus, tasalaatuiset ajo-olosuhteet, matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten toimintavarmuus.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta