Hyppää sisältöön

Väylävirasto rakentaa esteetöntä infraa asiakkaita kuunnellen

Julkaistu 26.8.2021

Esteettömyyden varmistaminen on lakisääteistä, mutta myös kaikkia väylien käyttäjiä hyödyttävää. Esteettömyydestä huolehditaan infran koko elinkaaren ajan. Tässäkin työssä asiakaskokemukset ovat tärkeässä roolissa.

Iäkäs mies istuu pyörätuolissaan bussipysäkillä. Toisella puolella tietä musta auto ohittaa. Taustalla syksyinen metsä.

Maailman väestö vanhenee ja Suomi on tällä saralla Euroopan ja koko maailmankin tilastojen kärjessä: meillä on jo nyt yli miljoona liikkumis- tai toimintaesteistä asukasta. Heidän lisäkseen perusterveetkin kokevat elämänsä aikana hetkiä, kun liikkuminen ei olekaan helppoa – esimerkiksi selkä saattaa venähtää, kannetaan matkatavaroita tai työnnetään lastenvaunuja.

”Esteettömän toimintaympäristön rakentaminen on lakisääteistä, ja sillä tavoitellaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta liikkua itsenäisesti. Mutta onhan esteettömän kulkemisen mahdollistaminen muutenkin järkevää. Kun liikkuminen on helppoa ja sujuvaa, se hyödyttää meitä kaikkia”, kertoo esteettömyys- ja ympäristöasiantuntija Minna Kostamo-Rönkä Väylävirastosta.

Esteetön infra kaikilla keleillä ja väylänpidon kaikissa vaiheissa

Väyläviraston tehtäväkentässä esteettömyysasiat ovat mukana esisuunnittelusta aina hankkeiden päättymiseen ja kunnossapitoon saakka.

”Meidän tehtäviimme kuuluu muun muassa asemaympäristöjen esteettömyyden miettiminen, rakentaminen ja parantaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä pitää sisällään asemahallit, yhteydet laitureille, asemien ja kiinteistöjen palvelut sisä- ja ulkotiloissa (asiointipisteet, wc, opastus, valaistus) ja taksi-, saattoliikenne- ja pysäköintialueet autoille ja polkupyörille sekä liityntäpysäköintialueet ja niille kulkevat reitit”, Kostamo-Rönkä sanoo.

Valtion infrainvestointien yhteydessä Väylävirasto parantaa myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita hankkeen vaikutusalueella.

”Eli vaikkei hanke itsessään olisikaan kävelyn tai pyöräliikenteen infran parantamishanke, tämäkin infra kuuluu ottaa huomioon jokaisessa hankkeessamme”, Kostamo-Rönkä jatkaa.

Kaikissa Väyläviraston hankkeissa on äärimmäisen tärkeätä miettiä myös, miten infran talvihoito järjestetään ja reitit pidetään esteettöminä kaikilla keleillä.

Esteettömyyden monet tasot taklataan yhteistyöllä

Eduskunnan hyväksymä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021-2032 (Liikenne 12) jatkaa esteettömyyden osalta nykyistä Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi -toimenpideohjelmaa, joka päättyy tänä vuonna. Liikenne 12:n alla on tarkoitus määritellä muun muassa merkittävät yhteysvälit, joille tavoitellaan korkean tason esteettömiä matkaketjuja.

Suunnitelmassa on mukana myös kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen rakentamalla muun muassa esteettömiä kulkuväyliä sekä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille. Myös esteettömän ja saavutettavan matkustajainformaation kehittäminen sisältyy Liikenne12 -suunnitelmaan.

”Esteettömyys ja saavutettavuus on laaja kenttä. Parhaan lopputuloksen saavuttaminen vaatii suunnitelmien lisäksi vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä väylien käyttäjien kuuntelemista. Tähän liittyen muun muassa aloitamme asiakkuustapaamiset vammaisjärjestöjen kanssa tänä vuonna ja pilotoimme uutta kansalaisauditoinnin mallia, jossa eri liikkujaryhmät pääsevät testaamaan työmaajärjestelyidemme toimivuutta käytännössä”, Kostamo-Rönkä päättää.

Lisätietoja:

asiantuntija, esteettömyys ja ympäristö Minna Kostamo-Rönkä, p. 029 534 3337, [email protected]

 

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta