Väylähankkeiden omavalvonta on osa jatkuvaa parantamista

Omavalvonta on yksi keino varmistaa, että väylänpidolle asetetut tavoitteet toteutuvat. Omavalvonta on Väylän sisäistä toimintaa, jolla varmistetaan, että tilaajat ja palveluntuottajat toimivat lakien, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Kaikki väylänpidon vaiheet, suunnittelu, rakentaminen, hoito ja ylläpito, kuuluvat omavalvontaprosessin piiriin.

Väylässä hankkeet-toimialalla infrarakentamisen laadunhallinnan kehittämispäällikkönä toimiva Anna Tarhonen vastaa suunnittelu- ja rakentamishankkeiden omavalvonnasta sekä koko omavalvontaprosessin kehittämisestä:

"Meillä Väylässä on omavalvonnan koordinointiryhmä, jossa viraston eri toimialat ovat kattavasti edustettuina. Koordinointiryhmä määrittelee vuosittain ne omavalvonnan teemat, joita halutaan erityisesti painottaa. Tänä vuonna teemoina ovat osaaminen ja pätevyydet, ohjeiden mukainen toiminta sekä resurssit. Teemojen pohjalta toimialat puolestaan määrittelevät, mitkä projektit kyseisenä vuonna otetaan mukaan omavalvontaan. Projektiotanta laaditaan niin, että kaikki väylänpidon vaiheet ovat edustettuina. Käytännön vastuu omavalvontojen järjestämisestä on toimialojen vastuuhenkilöillä", avaa Tarhonen omavalvonnan järjestämistä.

Yksittäisen hankkeen omavalvontaprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joita ovat valmistautuminen, tarkastuksen toteutus, raportointi ja korjaavat toimenpiteet. Tarkastuksen toteutus voi hankkeesta ja tarkastuksen näkökulmasta riippuen pitää sisällään asiakirjoihin tutustumista, haastatteluja tai työmaakäyntejä.

Väylän hankkeet- ja liikenneverkkojen suunnittelu -toimialojen omavalvonnan piirissä on vuosittain noin kymmenisen hanketta. Erityisen tärkeäksi seikaksi onnistumisen kannalta on tunnistettu johdon sitoutumisen tärkeys. Johtoryhmän edustajat osallistuvatkin usein paitsi omavalvontakäynneille, myös niiden suunnitteluun ja tulosten analysointiin.

Omavalvonnan tulokset, päätökset ja korjaavat toimenpiteet sekä niiden vastuuhenkilöt dokumentoidaan huolellisesti. Raportoinnin pohjalta koostetaan yhteenvetoja, joista on tarkoitus tunnistaa yleisimpiä omavalvonnan kautta tunnistettuja kehityskohteita:

"Omavalvonnan tulosten raportoinnissa on tarkoitus tunnistaa erityisesti niitä asioita, jotka toistuvat hankkeesta ja prosessista toiseen. Tarkoituksena ei ole osoitella yksittäistä hanketta, vaan yhdessä kehittää toimintaa ja edesauttaa hyvien käytäntöjen leviämistä. Yksi esimerkki usein esiin nousevasta asiasta on se, että aloitusvaiheessa huolella valmisteltuja ja hoidettuja asioita, kuten turvallisuusasioiden dokumentointia ja perehdytystä, on helpompi seurata myös hankkeen aikana", Anna Tarhonen kertoo.

Omavalvontaprosessi on yksi konkreettinen tapa, jolla jatkuvan parantamisen ajattelu näkyy Väylän toiminnassa. Omavalvontojen lisäksi hankkeiden toimintaa arvioidaan myös muun muassa IPAT-arviointien, projektinhallinnan arviointien sekä RALA-palautteiden avulla. Lisäksi työn alla on kevyempi itsearviointimalli, jonka avulla Väylän projektipäällikkö voisi itse arvioida hankkeen toimintaa. Kehitämme arviointimenetelmiä aktiivisesti. 

Infrahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi on kuitenkin vielä kohtuullisen uusi näkökulma, jonka osalta mittareiden ja sertifioinnin kehittäminen vaatii vielä työtä. Ympäristöasioita on käsitelty 2019 joidenkin omavalvontojen osalta ja se on edelleen kehittyvä asia.

Miten omavalvonta sitten yleensä otetaan hankkeilla vastaan?

"Vaihdellen, joskus omavalvonnan tarpeellisuuden hoksaaminen saattaa vaatia hieman pohjustamista ennakkoon. Meidän on tärkeää osata kertoa, miksi tätä tehdään ja luoda sitä kautta ymmärrystä. Omavalvonnan kautta saatavat hyödyt kuitenkin auttavat kaikkia osapuolia tekemään työnsä turvallisemmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin", Tarhonen kiteyttää.

Väyläläisiä omavalvontojen työmaakäynneillä. Kuvat: Mervi Kulha ja Markus Kärkkäinen.