Toiminnan ohjaus mahdollistaa toimivat prosessit

Julkaistu 18.12.2015

Teollisuudessa toiminnanohjausjärjestelmä pitää tuotannon järjestyksessä. Suurin piirtein vastaava on Liikenneviraston toiminnan ohjaus -toimialan tehtävä. Ylijohtaja Raimo Tapion luotsaama toimiala oli olemassa jo ennen Liikenneviraston hiljattaista organisaatiouudistusta, tuolloin ’tukipalvelut’-nimisenä.

- Nykyisin tehtäväämme on tapana luonnehtia prosessien mahdollistamiseksi. Miten tehtävää sitten luonnehtiikin, voi todeta, että me autamme Liikenneviraston muita toimialoja hoitamalla niiden henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tarjoamalla näille toimialoille oikeudellisia palveluja, Tapio kertoo.

Aiemmin myös suunnittelu sisältyi Raimo Tapion johtaman toimialan piiriin. Nyt ei varsinaisia teknisiä tehtäviä toimialalla enää ole, mutta sen työntekijöiden on Tapion mukaan hyvä ymmärtää liikenneväylien rakentamisen ja kunnossapidon tekniikkaa.

- Tämä on tärkeää muun muassa hankintatoimessa, jonka kehittämisen koordinaatio sisältyy toimialaamme. Tämän osaamisen säilyminen on varmistettava tilanteessa, jossa meidän on varauduttava kokonaishenkilöstömäärämme vähenemiseen runsaasta 650:stä noin kuuteen sataan, Tapio toteaa.

Henkilöstömäärän väheneminen hoituu Tapion mukaan normaalien eläkkeellesiirtymisten yhteydessä. Tässä asiassa, kuten muissakin numeerisesti ilmaistuissa tavoitteissa, Liikenneviraston tähtäin on vuodessa 2020. On odotettavissa,  että tuohon vuoteen mennessä toiminnan ohjaukseen valtiovarainministeriön myöntämä vuotuinen budjettirahoitus on laskenut nykyisestä noin 84 miljoonasta eurosta noin 72 miljoonaan.

Digitalisaatio-osaamista lisää

Neljän seuraavan vuoden aikana Raimo Tapion johtama toiminnan ohjaus -yksikkö kartoittaa tarkasti sen, missä asioissa Liikenneviraston oma osaaminen riittää ja milloin taas kannattaa hyödyntää ostopalveluita.

- Se ainakin on jokseenkin varmaa, että jatkossa Liikennevirastoon tarvitaan digitalisaatioon, automatisaatioon ja liikenteen uusiin sähköisiin palveluihin liittyvää osaamista, Tapio sanoo.

Koko työikänsä liikenneväylien hallinnossa työskennelleenä hän toivoo kuitenkin rahoitusta myös perusväylänpitoon ja uusiin rakennushankkeisiin.

- Ymmärrän kyllä Suomen vaikeahkon taloustilanteen. Vertailu Ruotsiin ei mielestäni ole täysin relevanttia, koska Ruotsin valtio on huomattavasti Suomea rikkaampi.

Jotta Liikenneviraston työntekijöiden osaaminen tulisi maksimaaliseen käyttöön, Tapion vetämä tiimi selvittää ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana koko henkilöstön osaamisen pääpiirteittäin. Näin menetellen Tapio uskoo, että niukat resurssit tulevat jatkossa entistä tarkemmin hyödynnettäviksi.    

- Pitkällä aikavälillä hallintohenkilökunnan osuus tulee pienenemään. Toisaalta taloon tarvitaan uudenlaisia osaajia, kuten edellä tuli mainituksi. Samalla ostopalvelujen osuus tulee kasvamaan toimialallamme, Raimo Tapio toteaa.

Laaja-alaisella toimialalla, jollainen Tapion luotsaama toimiala on, tarvitaan luonnollisesti monipuolista osaamista. Tapio itse oppi kertomansa mukaan avarakatseista suhtautumista työhön ja elämään yleensä työskennellessään Kiinassa runsaat 15 vuotta sitten Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin palkkaamana asiantuntijana.

- Opin suhteellisuudentajua, esimerkiksi sen, ettei suomalaista liikenneruuhkaa voi lainkaan verrata ruuhkiin Aasian suurkaupungeissa.

Teksti: Vesa Tompuri


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta