Hyppää sisältöön

Tampere-Seinäjoki-radan turvalaitteet uusittiin aikataulussaan

Julkaistu 29.6.2022

Tampere–Seinäjoki-radan turvalaitteiden uusiminen huipentui touko-kesäkuussa viiteen viikonloppuun ajoittuneeseen käyttöönottoon. Turvalaiteuusimisen suunnittelu alkoi jo vuonna 2019 ja rakentaminen 2020. Käyttöönoton aikataulutus aloitettiin alkuvuodesta 2020.

Hankkeen taustat

Rataosuuden pituus on noin 150 kilometriä, ja siihen kuuluu yhteensä 18 liikennepaikkaa. Tampereen, Lielahden ja Seinäjoen liikennepaikat eivät kuulu hankealueeseen muuten kuin teknisten rajapintojensa osalta.

Radan turvalaitteilla valvotaan junien sijaintia ja nopeutta. Niiden avulla varmistetaan, että junat ajavat oikeaa nopeutta ja että samalla alueella on vain yksi juna kerrallaan.

Tampere–Seinäjoki-radan vanhat turvalaitteet olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Entinen turvalaitejärjestelmä oli häiriöherkkä, ja järjestelmän muutokset ovat erittäin hankalia toteuttaa muun muassa resurssien ja varaosien puutteen vuoksi.

Vanha asetinlaite levyasemineen ja matriisikirjoittimineen toi 1980-luvulla syntyneelle mieleen lapsuuden.
Vanha asetinlaite levyasemineen ja matriisikirjoittimineen toi 1980-luvulla syntyneelle mieleen lapsuuden.

Hankkeen vaiheet

Ennen kuin käyttöönottoon päästiin, piti rakentaa kaapelireitit sekä asettaa uudet asetinlaitteet ja ulkolaitteet valmiiksi paikoilleen. Lisäksi Parkanossa piti rakentaa uusi asetinlaitetila, muuten käytettiin olemassa olevia asetinlaitetiloja.

Vuonna 2019 aloitettiin kaapelikanavien rakentaminen radan varteen.
Vuonna 2019 aloitettiin kaapelikanavien rakentaminen radan varteen.

Vuonna 2021 uutta järjestelmää testattiin ennen käyttöönottoa. Ensin asetinlaitteen ohjelmisto testattiin tehdastesteissä ja sen jälkeen maastossa, samalla kun maastoon asennettua järjestelmää testattiin. Maastossa testit alkoivat kesällä 2021 ja jatkuivat vuoden 2022 alkupuolelle.

Järjestelmän radalle näkyvimmät muutokset ovat ulkolaitteissa: esimerkiksi opastimet, vaihteet ja baliisit.

Käyttöönotossa vanhat opastimet kaadettiin ja uudet nostettiin.
Käyttöönotossa vanhat opastimet kaadettiin ja uudet nostettiin.
Vaihteiden moottoreihin tehtiin käyttöönotossa kytkentämuutoksia. Pitkiä katkoja hyödynsi myös kunnossapito, joka vaihtoi elinkaarensa lopussa olevia vaihteiden moottoreita uusiin.
Vaihteiden moottoreihin tehtiin käyttöönotossa kytkentämuutoksia. Pitkiä katkoja hyödynsi myös kunnossapito, joka vaihtoi elinkaarensa lopussa olevia vaihteiden moottoreita uusiin.
Käyttöönoton aikana paljastettiin uudet baliisit ja peitettiin vanhat. Baliisit ovat kiskojen välissä olevia lähettimiä, jotka välittävät tietoa junien automaattiselle kulunvalvonnalle.
Käyttöönoton aikana paljastettiin uudet baliisit ja peitettiin vanhat. Baliisit ovat kiskojen välissä olevia lähettimiä, jotka välittävät tietoa junien automaattiselle kulunvalvonnalle.

Käyttöönoton jälkeen tehdään tämän vuoden aikana vielä vanhan järjestelmän purku, jossa puretaan vanhan järjestelmän osat pois. Hankkeessa on käytetty esimerkiksi kierrätettyjä turvalaitekaappeja, opastinmastoja ja baliiseja. Vanhasta järjestelmästä kerätään vastaavasti osia kunnossapidon ja muiden projektien käyttöön.

Näin iso projekti on vaatinut paljon aikataulutusta ja yhteistyötä, ja korona-aika on tuonut omat haasteensa. Hyvällä yhteistyöllä on kuitenkin pysytty kokonaisaikataulussa ja käyttöönotto on toteutettu aikataulussaan.

Rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Lauri Bois (Welado), projektipäällikkö Miikka Uotila (Väylävirasto) ja vastaava käyttöönottotarkastaja Johan Sjöblom (Sweco Infra&Rail).
Rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Lauri Bois (Welado), projektipäällikkö Miikka Uotila (Väylävirasto) ja vastaava käyttöönottotarkastaja Johan Sjöblom (Sweco Infra&Rail).

Hankkeen kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on 75 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Miikka Uotila, Väylävirasto
puh. 029 534 3262
[email protected]

Hankkeen verkkosivut


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta