Rataosuuden pituus on noin 150 kilometriä, ja siihen kuuluu yhteensä 18 liikennepaikkaa. Tampereen, Lielahden ja Seinäjoen liikennepaikat eivät kuulu hankealueeseen muuten kuin teknisten rajapintojensa osalta.
Radan turvalaitteilla valvotaan junien sijaintia ja nopeutta. Niiden avulla varmistetaan, että junat ajavat oikeaa nopeutta ja että samalla alueella on vain yksi juna kerrallaan.
Tampere–Seinäjoki-radan vanhat turvalaitteet olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Entinen turvalaitejärjestelmä oli häiriöherkkä, ja järjestelmän muutokset ovat erittäin hankalia toteuttaa muun muassa resurssien ja varaosien puutteen vuoksi.
Hankkeen vaiheet
Ennen kuin käyttöönottoon päästiin, piti rakentaa kaapelireitit sekä asettaa uudet asetinlaitteet ja ulkolaitteet valmiiksi paikoilleen. Lisäksi Parkanossa piti rakentaa uusi asetinlaitetila, muuten käytettiin olemassa olevia asetinlaitetiloja.
Vuonna 2021 uutta järjestelmää testattiin ennen käyttöönottoa. Ensin asetinlaitteen ohjelmisto testattiin tehdastesteissä ja sen jälkeen maastossa, samalla kun maastoon asennettua järjestelmää testattiin. Maastossa testit alkoivat kesällä 2021 ja jatkuivat vuoden 2022 alkupuolelle.
Järjestelmän radalle näkyvimmät muutokset ovat ulkolaitteissa: esimerkiksi opastimet, vaihteet ja baliisit.
Käyttöönoton jälkeen tehdään tämän vuoden aikana vielä vanhan järjestelmän purku, jossa puretaan vanhan järjestelmän osat pois. Hankkeessa on käytetty esimerkiksi kierrätettyjä turvalaitekaappeja, opastinmastoja ja baliiseja. Vanhasta järjestelmästä kerätään vastaavasti osia kunnossapidon ja muiden projektien käyttöön.
Näin iso projekti on vaatinut paljon aikataulutusta ja yhteistyötä, ja korona-aika on tuonut omat haasteensa. Hyvällä yhteistyöllä on kuitenkin pysytty kokonaisaikataulussa ja käyttöönotto on toteutettu aikataulussaan.
Hankkeen kustannukset
Hankkeen kustannusarvio on 75 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Miikka Uotila, Väylävirasto
puh. 029 534 3262
[email protected]