Hyppää sisältöön

Talouden epävarmuus heijastui kuljetuksiin

Julkaistu 8.3.2012

Maailmantalouden epävarmuus näkyi viime vuonna selvimmin ulkomaan merikuljetuksissa, mutta myös maakuljetuksissa. Meriliikenteen tavarakuljetukset ovat kuitenkin elpyneet parin vuoden takaisesta notkahduksesta. Myös maantieliikenne lisääntyi hieman, silti pääteiden raskaan liikenteen kasvu hidastui lähelle nollaa loppuvuonna 2011. Rautatiekuljetukset sen sijaan vähenivät.

Tavaroiden kuljetukset ovat sidoksissa talouden kehitykseen, mutta talouden muutokset heijastuvat hieman eri tavoin eri liikennemuotoihin.  Selvimmin ja nopeimmin muutokset näkyvät meriliikenteessä, jossa ulkomaan kuljetusten osuus on yli 90 prosenttia. Rautatiekuljetuksista sen sijaan valtaosa, lähes 70 prosenttia on kotimaan liikennettä. Maailmantalouden epävarmuuden takia liikenteen kehityksen ennustaminen on tällä hetkellä erityisen vaikeaa.

Meriliikenteen kuljetukset elpyneet vähitellen

Ulkomaan meriliikenteen kuljetuksia oli vuonna 2011 yhteensä 98,5 milj. tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli 5 milj. tonnia. Merikuljetukset ovat siten elpyneet vuoden 2009 pudotuksesta, jolloin kuljetukset romahtivat huippuvuosista 2007–2008 (102 milj. tonnia) lähes viidenneksen. Tuontia viime vuonna oli yhteensä 54,2 milj. tonnia, eli 5,3 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vientiä oli yhteensä 44,3 milj. tonnia, sekin lisääntyi 6 prosentilla.

Transitokuljetukset puolestaan pysyivät edellisvuoden tasolla, 7,5 milj. tonnissa. Kotimaan alusliikenteessä kuljetettiin tavaraa yhteensä 8,8 milj. tonnia; kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 5–9  milj. tonniin.

Matkustajia ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 17,7 miljoonaan matkustajaan. Viron liikenteen osuus oli 41,5 prosenttia, määrä siis lisääntyi 5,2 prosenttia, yhteensä 7,3 milj. matkustajaan. Ruotsin liikenne puolestaan väheni kahdella prosentilla eli 9,1 milj. matkustajaan.

Satamiin saapuneiden alusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ulkomaan liikenne lisääntyi vain 1,1 prosenttia. Alusliikenteen muutos seuraa yleistä meriliikenteen kuljetusten kehitystä. Kotimaanliikenteen aluskäynnit kuitenkin pysyttelevät vuosittain likimain samoissa lukemissa, niin nytkin.

Rautatiekuljetukset vähenivät

Maailmantalouden vaikea tilanne heijastui rautateiden tavaraliikenteeseen erityisesti loppuvuonna. Vuonna 2011 rautateitse kuljetettiin tavaraa 34,8 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kotimaan rautatiekuljetukset kasvoivat prosentin, mutta kansainväliset rautatiekuljetukset vähenivät kymmenen prosenttia. Rautateiden tavaraliikenne koostuu lähinnä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetuksista. Viime vuonna kasvua oli metalliteollisuuden kuljetuksissa.

Rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2011 68,4 miljoonaa matkaa, josta kaukoliikenteessä 13,3 ja lähiliikenteessä 55,1 miljoonaa. Sekä kauko- että lähiliikenteen matkustajamäärät vähenivät yhden prosentin edellisvuodesta. Kaukoliikenteessä oli kasvua kuitenkin uuden nopean yhteyden myötä Venäjän liikenteessä, jossa matkoja tehtiin 443 000 eli lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Pääteiden kokonaisliikenne kasvoi hieman

Kokonaisuudessaan vuonna 2011 pääteiden liikenne lisääntyi 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Raskas liikenne pääteillä kasvoi noin 2,7 prosenttia. Henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi 2,6 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi eniten Varsinais-Suomessa – 3,3 prosenttia – ja Uudellamaalla – 2,9 prosenttia.  Raskaan liikenteen kasvu oli suurinta Lapissa – 3,7 prosenttia – ja kevyen liikenteen Varsinais-Suomessa – 3,3 prosenttia.

Tavallisesti pääteiden liikenne lisääntyy 1–3 prosenttia vuodessa. Suomessa on liikenteessä hieman yli kolme miljoonaa autoa ja niillä ajetaan pääteitä pitkin keskimäärin 58 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa, mikä on kolmannes kaikesta autoliikenteestä. Tieliikenteen tavarankuljetuksista noin 80 prosenttia käyttää pääteitä. Päätieverkon pituus, 13 300 kilometriä, on vain kolme prosenttia koko tieverkon pituudesta (maantiet, kadut ja yksityistiet). Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM). Mittausasemilta kertyy havaintoja yhden vuorokauden aikana 3–4 miljoonaa.
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta