Hyppää sisältöön

Selkämeren helmestä pian entistä ylväämpi – Isokarin majakka kunnostetaan tänä kesänä

Julkaistu 21.7.2020

Isokarin saaressa kuuluu tänä kesänä kompuran sihinää, kun 187-vuotiasta majakkaa kunnostetaan. Urakka pitää sisällään esimerkiksi ikkunoiden, vesikaton ja lyhtykojun korjausta. Majakan lisäksi saaressa hurmaa myös karunkaunis luonto.

Isokarin majakan korjaustyöt valmistuvat 24.9. mennessä. Vasemmalla työmaapäällikkö Christoffer Eggert Oteranilta.

Isokarin majakan korjaustyöt valmistuvat 24.9. mennessä. Vasemmalla työmaapäällikkö Christoffer Eggert Oteranilta.

Julkisivu ja ikkunat korjaukseen

Punavalkoraitainen Isokarin majakka on verhottu kirkkaanoranssiin pressuun, sillä merimerkki kunnostetaan tänä kesänä. Urakka kiehtoo Selkämerellä sijaitsevan saaren matkailijoita, jotka kuulevat kompuran sihinän ja rakennustelineiden kolkkeen.

– Majakassa ei pääse vierailemaan kunnostustöiden aikana, mutta viikonloppuisin vierailu voi mahdollisesti onnistua työtilanteiden ja -vaiheiden mukaan. Työntekijöiden ja mahdollisten vierailijoiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, kertoo vesiväylänpidon projektipäällikkö Olli Lehtinen Väylävirastosta.

Väylävirasto kilpailutti Isokarin kunnostusurakan, ja urakkakilpailun voitti Oteran Oy. Vuonna 1833 valmistunutta majakkaa korjattiin viimeksi vuonna 1986. Majakan juurella olevat telineet, puhallushiekkasäkit ja häkit kielivät työn laajuudesta.

– Urakkaan kuuluu esimerkiksi julkisivun, ikkunoiden, vesikaton ja sisätasanteen kunnostaminen, sanoo työmaapäällikkö Christoffer Eggert.

Kunnostus on alkanut märkähiekkapuhalluksella, jolla irrotetaan aiempina kunnostuskertoina pintamaalissa käytettyä asbestia: asbestin runsas käyttö maalin sideaineena väheni Suomessa vasta 1970-luvulla. Koko majakan puhallus kestää 2–3 viikkoa, ja samalla pestään julkisivua. 

– Teemme työtä vaiheittain, ja välillä asbestipitoinen hiekka kerätään kosteana talteen. Suojelemme näin myös Selkämeren kansallispuiston herkkää luontoa, Eggert toteaa. 

Kunnostusurakkaan kuuluu esimerkiksi majakan lyhtykojun korjaus. Lasin takana vasemmalla vesiväylänpidon projektipäällikkö Olli Lehtinen Väylävirastosta ja työmaapäällikkö Christoffer Eggert Oteranilta.

Kunnostusurakkaan kuuluu esimerkiksi majakan lyhtykojun korjaus. Lasin takana vasemmalla vesiväylänpidon projektipäällikkö Olli Lehtinen Väylävirastosta ja oikealla työmaapäällikkö Christoffer Eggert Oteranilta. 

30 neliömetriä paikattavaa seinäpinta-alaa

Puhallus- ja pesutöiden jälkeen ryhdytään piikkaukseen eli vuosien saatossa osittain lohjenneen betonin irrottamiseen sekä pohjustukseen, paikoitukseen ja maalaukseen. Murtunutta betonia löytyy majakasta arviolta 30 neliömetrin edestä.

– Sisäpuolella paikkaamme esimerkiksi yläosan lattiaa, jossa on aikoinaan ollut kamiinan paikka. Samoin lamppujen pintoja puhdistetaan, Eggert sanoo.

Pohjanlahden korkeinta majakkaa kunnostetaan ylhäältä alaspäin: yläosan paikkaus vie kolme ja julkisivun paikkaus viitisen viikkoa. Uuden ilmeen saavat myös ukkosenjohdattimet ja päivystyshuoneen pinnat.

Isokari sijaitsee yli kahdenkymmenen kilometrin päässä mantereelta, ja kuljetuskaluston – esimerkiksi 86 häkin – saaminen saareen vei kauan. Majakan kunnostus kestää kokonaisuudessaan arviolta noin neljä kuukautta.

– Korjaustyöt valmistuvat 24.9. mennessä. Kesä on paras aika kunnostaa majakkaa, sillä syksyisin ilma muuttuu liian kosteaksi, Eggert kertoo. 

Majakan sisäpuolelta löytyy palasia merenkulun historiasta. Tässä korkkipyökin kaarnasta tehdyt pelastusliivit. 

Majakka kuvastaa merenkulun menneisyyttä

Isokarin majakan ylväyden taakse kätkeytyy tarina 1800-luvun alusta: kun Suomi siirtyi Ruotsin kuninkaalta Venäjän suurruhtinaskunnalle, keisari Aleksanteri I halusi osoittaa mahtinsa Selkämerellä.

– Keisari uhosi tulevansa tarkastamaan, että majakka on tarpeeksi kookas, kertoo saaren matkailusta vastaava Kari Laaksonen.

Tavallisesti majakoissa kuljetaan kapeissa portaikoissa, mutta Isokarissa portaatkin ovat leveät ja jykevät.

Mennyttä elämää henkivät myös majakassa säilytetyt vanhat esineet. Portaissa kulkija voi ihastella esimerkiksi korkkipyökin kaarnasta tehtyjä pelastusliivejä, vanhoja viittakoreja ja radioviestimiä.

– Sisäpuolelta löytyy muutamia hiiltyneitä kattoparruja, jotka voivat olla peräisin Turun tuomiokirkosta ennen paloa. Isokarissa asui 1800-luvulla luotseja ja muita virkamiehiä, Laaksonen sanoo.

Isokarin saaressa asui 1800-luvulla luotseja ja muita virkamiehiä. 

Noidanlukko ja muita luonnon ihmeitä

Majakan lisäksi myös saaren luonto sykähdyttää. Linnuista Isokarissa asuvat muun muassa riskilö ja kirjokerttu. Metsässä matkaa sulostuttavat lampaat, ja saaresta löytyy kattava kirjo erilaisia kasvilajeja.

– Esimerkiksi noidanlukkoja, käärmeenpistoyrtti ja morsinko viihtyvät Isokarissa, Laaksonen toteaa.

Karunkaunista saarta ja pian entistä ylväämpää majakkaa tullaan katsomaan niin kotimaasta kuin maailman toiselta puoleltakin.

– Suomesta ja Ruotsista saapuu runsaasti matkailijoita, mutta turisteja matkaa myös Brasiliasta, Yhdysvalloista ja jopa Australiasta asti, Laaksonen sanoo.

Saaressa viihtyy laaja kirjo erilaisia kasveja noidanlukoista ja morsingoista maitohorsmiin.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta