Kehityksen väylällä -juttusarjan toisessa osassa Liikenteen palvelut -osaston kehittämispäällikkö Kari Hiltunen kertoo Älyliikenteen keinot -hankkeen uusimmat kuulumiset ja mitä hankkeen tiimoilta on luvassa.
Älyliikenteestä on viime vuosien aikana tullut kuuma trendi infra-alalla. Suomi kulkee tämän trendin aallonharjalla ja olemme ottaneet älyliikenteen kärkiosaajan paikan Euroopassa. Liikennevirasto tekee älyliikenteessä paljon tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta uusia turvallisuutta ja liikkuvuutta edistäviä palveluita saataisiin ihmisten käyttöön.
Liikenneviraston Älyliikenteen keinot -hanketta vetää hankepäällikkö Kari Hiltunen. Häntä kiehtovat älyliikenteessä sen asettamat haasteet sekä projektit, jotka lisäävät turvallisuutta tai työpaikkoja.
Tällä hetkellä suurin kehitystyö tapahtuu autojen ja infran yhteistoiminnallisissa järjestelmissä. Esimerkiksi, kun ajoneuvon turvatyyny laukeaa, voi kolariin joutunut auto tulevaisuudessa lähettää salamannopeasti viestin onnettomuuspaikkaa lähestyville autoilijoille.
"Samantyyppistä teknologiaa on jo nyt käytössä. Esimerkiksi ajoneuvojen ajovakauden hallintajärjestelmät tulkitsevat tienpinnan liukkautta. Yhteistoiminnallisuuden lisääntyessä ne lähettävät automaattisesti viestin muun muassa tieliikennekeskukseen, jossa laaditaan asiasta liikenteen turvatiedote, joka ilmestyy sitten symbolina autojen navigaattorinäytölle”, Kari Hiltunen toteaa.
Hiltusen mukaan robottiautot ovat tällä hetkellä toinen älyliikenteen kuuma trendi. Robottiautolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka pystyy kulkemaan ilman kuljettajaa muun liikenteen joukossa. Robottiautojen sanotaan reagoivan ihmistä nopeammin eteen sattuviin esteisiin tai esimerkiksi edellä ajavan äkkijarrutuksiin.
Älyliikenne muokkaa käyttäytymistä
Älyliikenne alkaa uusien palveluiden kehittymisen myötä muokata myös ihmisten käyttäytymistä. Esimerkkinä tästä Hiltunen antaa ihmisten liikkumistarvetta vähentävät toimet, kuten etätyöt, verkko-ostokset sekä sosiaalisen median palvelut. Ihmisen käyttäytymistä muokkaavat myös erilaiset ruuhkia ja keliolosuhteita ennustavat palvelut.
”Olemme olleet mukana kehittämässä turvallisuutta parantavia palveluita, joiden myötä ihmiset voivat arvioida keliennusteisiin perustuen matkalle lähdön ajankohdan tai kulkumuodon. Toinen uusi palvelukokonaisuus liittyy ajoneuvonavigaattoreihin. Meidän kehitystyömme keskittyy menetelmiin, joilla tiedot liikenteen sujuvuudesta ja häiriöistä saadaan ajantasaisesti kuljettajan tietoon”, Kari kertoo.
Keli- ja tiesäätiedotusten vaikutusten lisäksi Liikennevirasto panostaa tutkimuksissaan erityisesti liikenneruuhkien analysointiin ja siihen, miten ne vaikuttavat onnettomuusherkkyyteen ja perille tulon aikahaarukkaan.
Mitä seuraavaksi on tulossa?
Tällä hetkellä Liikennevirastolla on käynnissä kolme projektia liittyen älyliikenteeseen. Näin Kari avaa vuoden 2015 suunnitelmia:
”Yksi projekteista on nimeltään Älykäs meriväylä. Projektin tarkoituksena on kehittää uusia havaintolaitteita ja ennustemenetelmiä, joiden avulla aluksia voidaan varoittaa uhkaavista oloista.
Toinen käynnissä oleva hanke on Liikennelabra. Tässä hankkeessa liikenteen hallinnonala edistää uusien palveluiden syntymistä tarjoamalla lähinnä tukea suurten pilottien perustamiseen. Samalla kehitetään menetelmiä, joilla piloteissa mukana olevat ajoneuvot voivat tuottaa liikennekeskuksille ajantasaista tietoa liikennevirroista ja -häiriöistä.
Kolmas projekti, Nordicway, Coop, on pohjoismaiden yhteinen EU-hanke, joka kehittää älyliikennepalveluita akselille Vaalimaa–Helsinki–Turku–Tukholma–Kööpenhamina. Suomen Coop-osuudessa keskitytään uuteen teknologiaan, joka mahdollistaa autojen välisen nopean tiedonvaihdon ilman suuria yhteiskunnallisia investointeja. Coop sisältää myös selvitysosan, jossa analysoidaan miten "salamaviestit" vaikuttavat kuljettajien käyttäytymiseen. Tarkoitus on perustaa satojen autojen pilotti E18-tielle sekä Helsingin ympäristön pääväylille”
Teksti: Henna Kauppila
Kuvat: Pirjo Mäkelä, Kari Hiltunen