Laki ja EU-säädökset velvoittavat rataverkon haltijan eli Väyläviraston järjestämään rautateiden raivaus- ja pelastuspalvelun valtion rataverkolla. Väyläviraston tulee myös osallistua varsinaiseen pelastustoimintaan antaen virka-apua pelastustoimelle sekä ylläpitää pelastukseen ja varautumiseen liittyvää paloteknistä ja muuta infrastruktuuria.
”Raivaus- ja pelastuspalvelu on merkittävässä roolissa esimerkiksi tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen varmistamiseksi. Onnettomuus- tai häiriötilanteen jälkeen on tärkeää, että rataliikenne palaa mahdollisimman nopeasti, mutta turvallisesti normaaliksi. Toiminta edellyttää osaamista ja vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa”, kertoo radanpidon hankinnan asiantuntija Pirjo Ranta.
Vuoteen 2016 asti toiminta oli vielä liikennöitsijävetoista, sen jälkeen kokonaisvastuu rataverkon onnettomuuksien ja erityistilanteiden hallinnasta siirtyi silloiselle Liikennevirastolle. Väylävirasto kilpailutti toiminnan vuonna 2021, ja nykyisin palvelun Väyläviraston käyttöön tuottaa valtakunnallisesti kolmessa eri tukikohdassa (Riihimäki, Kouvola ja Oulu) ulkoinen palveluntuottaja Sampel Rail Oy. Väylävirasto vastaa toiminnan ohjaamisesta ja viranomaispäätöksistä sekä ylläpitää palvelun vaatimaa infrastruktuuria ja kalustoa.
Kuka sopii rataraivaajaksi?
Rataraivaajan työssä tarvitsee rautatieympäristön tuntemusta, joten perusteellinen koulutus on edellytys työn suorittamiseksi ja tehtävässä menestymiselle. Lisäksi henkilöillä tulee olla tehtävään soveltuvat fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, jotta heillä on valmiuksia suoriutua monella tavalla haastavista ja ennakoimattomista tilanteista.
”Taustaltaan rataraivaajat ovat usein esimerkiksi pelastusalan ammattilaisia, jotka virkatyönsä ohella toimivat rataraivaajina varalla olevina tuntityöntekijöinä. Rataverkolle on luotu oma raivaus- ja pelastuspalvelunsa, koska esimerkiksi pelastusalan henkilöstöllä ei automaattisesti ole tuntemusta rautatieympäristöstä tai sen erityispiirteistä”, Ranta taustoittaa.
Rataraivaajakoulutuksen koulutusohjelman uudistaminen aloitettiin keväällä 2022, ja vuonna 2024 koulutuksia on alettu toteuttaa uudella mallilla. Väylävirasto vastaa koulutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta. Rataraivaajan koulutusohjelmaa ovat Väylävirastossa olleet kehittämässä Atte Kanerva, Pia Sotavalta ja Pirjo Ranta.
”Aiemmin koulutus antoi työhön valmiudet, mutta nyt koulutuksesta saa virallisen pätevyyden ja todistuksen toimia raivaustehtävissä valtion rataverkolla. Koulutuksen kokonaiskesto on noin kaksi viikkoa ja sen aikana käydään läpi yhdeksän eri moduulia”, Ranta sanoo.
.jpg/0f7f9a9b-b266-1526-98db-1e04f211126c?t=1725276394623)
Osaamisen ylläpito edellyttää säännöllistä harjoittelua
Koulutuksessa on yhdistetty erilaisia opetusmetodeja, kuten perinteisestä luokkaopetusta, opiskelua verkko-oppimisympäristössä sekä monimuoto-opiskelua, sisältäen käytännön harjoitteita. Käytännön harjoitteet voivat liittyä esimerkiksi erilaisten nostolaitteiden ja varusteiden käyttöön tai hätämaadoituksen tekemiseen.
.jpg/2090d078-e2b3-f7fc-2a6c-64edcb9c8185?t=1686226328842)
Varsinaisen koulutusohjelman lisäksi rataraivaajan osaamista ylläpidetään säännöllisillä onnettomuus- ja pelastusharjoituksilla, jotta erilaisten varusteiden ja laitteiden käyttö sujuisi turvallisesti ja hyvin todellisessa raivaustilanteessa. Lisäksi järjestetään roolituksen mukaisia kertaus- ja täydennyskoulutuksia.
”Osaamisen ylläpito varsinaisen koulutuksen jälkeen on tärkeää, jotta raivaus- ja pelastushenkilöstö osaa toimia erilaisissa häiriötilanteissa oikein liikenne- ja työturvallisuus huomioiden”, painottaa Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö Simo Toikkanen.
Toiminta vastaa yhteiskunnan tarpeisiin
Kokemuksen ja saadun palautteen perusteella Väyläviraston raivaus- ja pelastuspalvelu on koettu erittäin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Toiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys esimerkiksi teollisuuden ja matkaketjujen näkökulmasta. Etenkin pääkaupunkiseudun lähiliikennealueella seurannaisvaikutukset voivat olla merkittäviä pidempien liikennekatkojen jälkeen. Nopea palautuminen erilaisista häiriöistä palvelee suoraan yhteiskunnan toimintaa sekä huoltovarmuutta.
”Laadukkaalla rataraivaajakoulutuksella pyrimme vastaamaan yhteiskuntamme tarpeisiin varmistaen, että operatiiviseen toimintaan saadaan koulutettua riittävästi osaavia ja motivoituneita rataraivaajia”, Ranta kertoo.
Raivaus- ja pelastuspalvelu on ollut esillä julkisuudessa muun muassa syksyllä 2022 lähes tyhjien pakotteiden alla olevien ammoniakkivaunujen vuodonhallintaan liittyen Riihimäen ratapihalla sekä Tampereen ratapihalla alkuvuodesta 2024 sattuneiden onnettomuuksien raivausten osalta.
Lisätietoja:
Raivaus- ja pelastuspalvelun operatiivisesta toiminnasta ja sen koordinoinnista vastaa Väylävirastossa Atte Kanerva toimien virkatehtäviensä ohella pelastuspäällikkönä.
Atte Kanerva
p. 029 534 3848
[email protected]
radanpidon hankinnan asiantuntija
Pirjo Ranta, Väylävirasto
p. 029 534 3398
[email protected]