Hyppää sisältöön

Rataverkkoa koskevia lähtökohtia ja näkökulmia on kartoitettu

Julkaistu 18.6.2018

Liikennevirasto on julkaissut rataverkon kokonaiskuvaa tarkastelevan selvityksen. Selvitys kuvaa rautatieliikenteen toimintaympäristöä ja sen muutoksia sekä nostaa esiin rataverkkoa koskevia tavoitteita ja kehitystarpeita.

talvinen kuva, jossa näkyy metsän keskellä teitä ja rautateitä

Kuva: Simo Toikkanen

Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli luoda näkemys siihen, millä tavalla rataverkkoa kunnossapitämällä, peruskorjaamalla, parantamalla sekä kehittämällä pystytään parhaiten edistämään yhteiskunnallisia päämääriä. Nämä tavoitteet ovat viime kädessä poliittisia valintoja, mutta yleisinä tavoitteina voidaan tunnistaa Suomen talouden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, toimivat työmarkkinat ja näiden markkinoiden saavutettavuus, ilmastonmuutoksen hillintään liittyen liikenteen kysynnän ohjaaminen rautateille sekä uudenlaisten konseptien kehittäminen tavaraliikenteeseen.

Selvityksessä tunnistetaan rataverkon palvelutason määrittämisen ja kehittämisen keskeisiä tekijöitä sekä erilaisia rataverkon kehittämis- ja parantamistarpeita. Selvityksen mukaan rautateiden keskeinen lähtökohta on päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen ja rautatieturvallisuuden varmistaminen. Rataverkon kehittämisen kannalta keskeistä on riittävän välityskyvyn turvaaminen niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Lisäksi jos tavoitellaan rautatieliikennematkustuksen merkittävää lisäämistä, keskeinen palvelutasotekijä vuorotarjonnan lisäksi on henkilöjunien matka-aika. Digitalisaatio ja automatisaatio luovat uusia mahdollisuuksia myös rautatieliikenteeseen.

Suomen alueiden kytkentä toisiinsa ja kansainvälisiin solmupisteisiin, kuten satamiin ja lentoasemille, on tärkeää. Erityisen tärkeätä on pystyä kytkemään muut kaupunkiseudut kestävällä tavalla pääkaupunkiseutuun.

Nykyisin rautatieliikenne Helsingistä Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan kautta Ouluun muodostaa Suomen vahvimman rautateiden liikennekäytävän. Toinen merkittävä kasvuodotuksia tuottava käytävä on idän suunta Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta Pietariin. Selvityksessä nostetaan esiin näiden lisäksi myös useita muita yhteysvälejä, joilla on merkitystä alueiden välisen saavutettavuuden ja elinkeinoelämätarpeiden näkökulmasta.

Selvityksessä todetaan lopuksi, että rataverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää suunnitelmaa. Rataverkon kokonaiskuvassa esille tuodut asiat kytkeytyvät tulevaan kaksitoistavuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja siihen, miten siinä tullaan ottamaan kantaa koko liikennejärjestelmän kehittämiseen.  

Linkki raporttiin

Konsultteina selvityksessä toimivat Ramboll Finland Oy sekä WSP Finland Oy.

Lisätietoja:
liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin, p. 029 534 3911 tai [email protected]


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta