Päästölaskennalla kohti ympäristöystävällisempää rakentamista

Pilottihankkeiden tavoitteena oli testata Rakentamisen ja infrarakentamisen päästötietokannat -palveluun (co2data.fi) kootun päästötietokannan, infra-alalla käytössä olevan Ihku-laskentapalvelun päästölaskentatoiminnon ja infrarakennushankkeiden ilmastovaikutusten arviointia yhtenäistävän ohjeistuksen eli vähähiilisyyden arviointimenetelmän toimivuutta.  Tavoitteena oli myös tunnistaa kehittämistarpeita ja tuottaa tietoa hankkeiden ilmastovaikutuksista ja mahdollisten päästövähennystoimien vaikuttavuudesta. Pilottihankkeista saatuja tuloksia hyödynnetään vähähiilisyyden arvioinnin jatkokehittämisessä. 

”Pilotissa tunnistettiin muun muassa ratapihoja koskevia tiedon täydennystarpeita sekä vähähiilisyystoimenpiteiden tunnistamiseen ja raportointiin liittyviä kehittämistarpeita. Näitä on huomioitu osana vähähiilisyyden arvioinnin kehittämistä. Myös useista hankekokonaisuuden laskelmista laadittu kooste osoitti, että vähähiilisyyden arviointi voidaan pääpiirteissään laatia yhtenevästi kehittämämme ohjeistuksen avulla. Jatkossa saamme hankkeiden rakentamisen seurannasta tarkempaa tietoa, esimerkiksi sen, kuinka hyvin suunnittelussa on pystytty tunnistamaan merkittävimmät päästöihin vaikuttavat toimenpiteet”, kertoo Väyläviraston ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho. 
 

Päästölaskenta auttaa vertailemaan erilaisia suunnitteluratkaisuja ja tunnistamaan suurimmat päästölähteet. Esimerkiksi Tampereen henkilöratapiha -hankkeessa suurimmat päästöt tulevat tuotteiden valmistuksesta, lähinnä käytetystä teräksestä ja betonista. Lisäksi kierrätysmateriaalien käyttö, kuten Perkiön ratapihalla kierrätetyn päällysrakenteen hyödyntäminen, on ollut osana päästövertailuja. Tämän lisäksi esimerkiksi maamassojen kuljetusten optimoinnilla voidaan vaikuttaa hankkeen kokonaispäästöihin.

”Tampereen henkilöratapiha -hankkeen pilotissa päästölaskennan avulla selvitettiin hankkeen fossiiliset kokonaispäästöt ja niiden jakautuminen rakentamisvaiheeseen ja sitä seuraavaan käyttövaiheeseen Väyläviraston laatiman arviointimenetelmäohjeen mukaisesti. Laskennat pohjautuivat suunnittelusta saatuihin panoskohtaisiin määrätietoihin, joita ovat esimerkiksi materiaalit, kuljetukset ja työmaatoiminnot. Hyödynnämme tuloksia hankkeen toteutuksessa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Heiskanen Väylävirastosta. 

Päästölaskennan hyötyjä ovat päästöjen vähentämisen lisäksi kustannussäästöt, esimerkiksi kierrätysmateriaalien käytön ja kuljetuskustannusten optimoinnin kautta. Pitkällä aikavälillä laskenta auttaa huomioimaan myös elinkaarikustannukset, joissa esimerkiksi kierrätysmateriaalien tiheämpi uusimistarve on huomioitava. Pilotista saatujen tulosten perusteella voidaan siis parantaa hankkeiden suunnitteluprosesseja ja tehdä kestävämpiä valintoja, jotka tukevat ympäristötietoisempaa infrastruktuurin rakentamista. 

Päästölaskennan avulla hankkeille voidaan asettaa konkreettisia päästövähennystavoitteita ja seurata niitä. Tämä mahdollistaa myös mahdollisten kannustinmallien kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin Väyläviraston hankkeissa. Vähähiilisyyden arvioinneista saatua tietoa hyödynnetään myös osana hankearviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen päästölaskennasta saadut tulokset voivat osaltaan vaikuttaa hankkeiden suunnittelussa hankevaihtoehtojen valintaan tai siihen, mitä infrahankkeita päätetään käynnistää.