Väyläviraston pääjohtajana en voi kuin olla tyytyväinen hallitusohjelman infralinjauksiin. Kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa on erittäin merkittävä. Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista, vahvistaa osaltaan hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä reilun 2 miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita, näistä 12 on tiehanketta, 30 ratahanketta ja yksi vesiväylähanke. Lisäksi eri puolilla maata on käynnissä toistakymmentä perusväylänpitoon liittyvää korjaus- ja parantamishanketta. Tulevat infrainvestoinnit varmistavat sen, että työt väylillämme jatkuvat täydellä teholla.
Korjausvelkarahoitus tuo kaivattua apua
Keneltäkään teillä ja radoilla liikkuvalta on tuskin jäänyt huomaamatta maamme väyläverkon jatkuvasti kasvava korjausvelka. Jouduimme alkuvuodesta tarkistamaan laskelmiamme, sillä maanrakennusalan kustannustason nousu näkyy suoraan myös korjausvelan vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden hinnoissa. Kun tämä kustannustason muutos huomioidaan, on väylien korjausvelka jo yhteensä noin 4 miljardia euroa, josta tieverkolla 2,4 miljardia ja rataverkolla 1,5 miljardia sekä noin 35 miljoonaa euroa vesiväylillä.
Korjausvelan määrään vaikuttavat huonokuntoisten väylien määrä sekä korjauskustannukset ja niiden muutokset kustannustason muutosten myötä. Ilman riittävää rahoitusta korjausvelka kasvaa nopeimmin nopeasti rappeutuvissa osissa väyliä, joita ovat esim. vilkasliikenteiset päällystetyt maantiet. Jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulisi vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 1,6 miljardia euroa.
Maanteiden huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, joiden takia kuljetuskustannukset kasvavat, matka-ajat pitenevät ja matka-aikojen ennakoitavuus heikkenee. Huonokuntoinen rataverkko on erittäin altis liikenteen häiriöille, lisäksi nopeus- ja painorajoitukset pidentävät myös rautatieliikenteen matka-aikoja.
Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitettu 520 miljoonaa euroa onkin siis erittäin tervetullut. Tästä summasta on ensi vuonna tulossa käyttöön 250 miljoonaa euroa, mikä taittaa korjausvelan kasvua tulevan vuoden osalta.
Korjausvelkarahoitus käytetään erityisesti maanteiden korjaamiseen, ensisijaisesti päällystämiseen. Lisärahoitus ei ratkaise tieverkon kaikkia peruskorjaustarpeita, mutta sen avulla voidaan kohdentaa korjaustoimenpiteitä eri puolille maata, erityisesti alueellisesti merkittävien asutuskeskusten välisille ja elinkeinoelämän kannalta merkittäville, vilkkaammille seudullisille teille. Rataverkolla lisärahoitusta kohdistetaan toimenpiteisiin, joilla vähennetään raideliikenteen häiriöherkkyyttä.
Väyläviraston hankinnat vaikuttavat koko infra-alaan
Noin kahden miljardin euron vuosittaisilla hankinnoilla olemme maan suurimpiin kuuluva tilaaja- ja hankintaorganisaatio. Suurena tilaajana Väyläviraston hankintakriteerit ja toimintatapa heijastuvat koko infra-alaan, joten koko hankintaketjumme vastuullisuus on erityisen tärkeää.
Hankimme palvelut kilpailluilta markkinoilta ja työllistämme siten yli 17 000 eri alojen asiantuntijaa: urakoitsijoita, konsultteja, suunnittelijoita, liikenteenohjaajia, merimiehiä ja rakentajia. Teiden kunnossapidosta vastaavat alueellisten Ely-keskusten kilpailuttamat urakoitsijat. Esimerkiksi korjausvelkaan osoitetun 520 miljoonan euron erillisrahoituksen voi arvioida työllistävän hallituskauden aikana noin 6 000 henkilötyövuotta.
Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja