Mikä tilanne? Valitse ajonopeus sen mukaan

Oikea tilannenopeus on usein hyvin eri asia kuin suurin sallittu ajonopeus, joka liikennemerkillä osoitetaan. Tilanteeseen sopivan nopeuden valintaan vaikuttavat niin liikenteen määrä, keliolosuhteet kuin esimerkiksi kuljettajan vireystilakin. On myös hyvä tiedostaa tiekohtaisen nopeusrajoituksen ja yleisnopeusrajoituksen erot.

Nopeusrajoitus on nimensä mukaisesti suurin sallittu ajonopeus, ei tavoitenopeus. On monia syitä, miksi oikea tilannenopeus on usein suurinta sallittua alempi. Näihin kuuluvat sekä ulkoiset olosuhteet että kuljettajan tai ajoneuvon omat rajoitteet: esimerkiksi tien kunto, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu, liikenneolosuhteet sekä kuskin vireystila ja ajoneuvon kunto.

”Riippumatta siitä, missä ajaa, on sopivan tilannenopeuden mietintään käytettävä hoksottimia. Kukaan ei ole liikenteessä yksin, vaan myös muiden kuljettajien toiminta vaikuttaa. Jos esimerkiksi tuntuu siltä, että pitäisi lähteä jatkuvasti ohituksiin, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa oman nopeusmittarin lukema”, toteaa tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Syksyllä ja talvella kuljettajia haastaa muun muassa pimeys, joka on selkeä syy alentaa nopeutta. Ylipäätään nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja saa sen pysäytettyä tarvittaessa kehnoissakin kelioloissa.

Tiekohtainen nopeusrajoitus ja yleisnopeusrajoitus ovat eri asioita

Tiekohtainen nopeusrajoitus osoitetaan aina erikseen liikennemerkillä. Tällöin asiantuntijat ovat arvioineet, että kyseinen nopeus on tielle vielä turvallinen hyvissä olosuhteissa. Kaikilla muilla teillä on voimassa yleisrajoitus – taajamassa 50 km/h ja taajaman ulkopuolella 80 km/h.

Yleisnopeusrajoitusta ei useimmiten osoiteta erikseen liikennemerkillä, vaan maanteillä se alkaa esimerkiksi taajama päättyy -liikennemerkistä silloin, kun sen jälkeen ei osoiteta liikennemerkillä muuta nopeusrajoitusta.

”Yleisrajoitus ei missään nimessä ole tavoitenopeus, sillä esimerkiksi tien kunto tai liikenneympäristö ei välttämättä ole kahdeksankympin kunnossa hyvissäkään keliolosuhteissa. Siksi oikeaa tilannenopeutta on syytä miettiä näillä teillä erityisen tarkasti”, muistuttaa tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.

Yleisrajoituksen piirissä on reilut 40 000 kilometriä maanteitä, eli yli puolet koko verkosta (78 000 km). Nämä ovat kuitenkin pienempiä maanteitä, joilla on varsin vähän liikennettä. Kaikkiaan liikennesuoritteesta noin kaksi kolmasosaa tehdään päätieverkolla, jonka pituus on reilut 10 000 kilometriä. Näille teille on asetettu tiekohtaiset nopeusrajoitukset.

Lisätietoja:

tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen, Väylävirasto
p. 029 534 3494
[email protected]

tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman, Väylävirasto
p. 029 534 3630
[email protected]

Lue myös: Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset voimaan