Turvalaitteet yhteen merikarttojen kanssa
Pohjanlahdella ja Suomenlahdella oli tänä talvena vain vähän jäitä, ja meriväylillä on tehty kunnossapitotöitä kuten ennenkin. Kesäkuun alussa alkoi esimerkiksi Isokarin majakan peruskorjaus Kustavissa.
Meriväylien kunnossapidon päällikkö Simo Kerkelän mukaan meriväylien kunnossapito voidaan jakaa kolmeen osaan.
– Tarkistamme turvalaitteiden sijainnin ja valojen kunnon, korjaamme esimerkiksi majakoita ja reunamerkkejä sekä tutkimme väylien syvyyttä.
Meriväylänpidossa on huomioitava sekä meri että manner, kertoo Kerkelä.
– Teillä ja rautateillä riittää, että tie on kunnossa ja ihminen tietää, mistä mihin ollaan matkalla. Meriväylillä maastoissa on turvalaitteita, jotka on pidettävä ajantasaisina merikarttojen kanssa, ja merikartta on oleellinen osa turvallista vesillä liikkumista.
Isoilla väylillä linjataulut, pienillä väylillä kelluvat laitteet
Isoimmilla meriväylillä liikkujia ohjaavat linjataulut ja tutkamerkit, ja ne ovat ympäri vuorokauden valaistuja loistoin ja muin turvalaittein. Pienillä väylillä puolestaan luotetaan kelluvien ja valottomien turvalaitteiden voimaan.
– Veneväylillekin on kehitetty itsensä paikantava viitta, joka ilmoittaa, jos viitta ei enää ole paikallaan. Näin voimme reagoida vikoihin perinteisiä viittoja ripeämmin, mikä parantaa turvallisuutta.
Meriväyliin vaikuttavat kunnossapidon lisäksi myös merellä liikkuvat ihmiset. Kerkelä kehottaa merenkulkijoita noudattamaan merenkulun sääntöjä sekä ottamaan muut veneilijät ja ranta-asukkaat huomioon.
– Veneillessä tulisi pitää riittävä väli laitureihin ja rantoihin ja ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti.
Saimaan kanavaa korjataan
Sisävesilläkin kunnossapidon toimia on tehty tavalliseen tapaan. Väyläviraston vastuulla ovat Suomen sisävesiväylät, sulkukanavat ja avattavat maantiesillat.
Yksi isoimmista kunnostuskohteista on Saimaan kanava. Siellä sijaitsevassa Konnuksen sulussa on tehty vedenalaisia korjaustöitä, muun muassa teräs- ja betonirakenteiden maalausta.
– Sulku pumpataan tyhjäksi, minkä jälkeen siellä voidaan tehdä korjaustöitä, kuten sulkuporttien rakentelua, kertoo sisävesiväylien kunnossapidon päällikkö Tero Sikiö.
Konnuksen sulussa kulkee paljon Saimaan ja Itämeren välistä liikennettä, ja eniten väylällä kuljetetaan venäläistä rankapuuta. Konnus lukeutuu kansainvälisestikin harvinaisten uittosulkujen joukkoon: puu kulkee sulussa vesitse.
– Uittaminen on tehokas ja ekologinen tapa kuljettaa tavaraa. Sulussa kulkee puoli miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.
Merimerkkejä katoaa sisävesissäkin
Kuluneena talvena järvet jäätyivät vain kevyesti eikä merimerkkejä todennäköisesti lähtenyt sisävesissä liikkeelle tavanomaista enempää. Tarkastus voidaan tehdä vasta jäidenlähdön aikaan – eli eri aikaan eri puolilla maata.
– Inarijärvellä jäät lähtevät todennäköisesti vasta juhannuksen tienoilla. Saimaalla puolestaan oli talvella joka paikassa vähän jäätä.
Jäiden lisäksi myös tuulilla on vaikutusta merimerkkien katoamiseen: viitat voivat joko jäätyä kiinni jäänkanteen ja sulaa paikoilleen tai hävitä tuulen mukana.
Merkkien paikantamisessa auttavat älyviitat, joiden paikka voidaan jäljittää GPS-kartan avulla. Viime vuosina älyviittoja on lisätty tärkeimpiin sisävesiväyliin.
Maanantaina 1.6. astui voimaan uusi vesiliikennelaki, joka muun muassa velvoittaa sisävesilläkin seilaavia nimeämään veneeseensä päällikön.
– Muistetaan turvallisuus vesillä, niin kesä sujuu hienosti, kiteyttää Sikiö.