Aluksi on tehtävä selväksi, että talvitauko ei suinkaan tarkoittanut valvojille ylenpalttisesti luppoaikaa, vaikkei käynnissä olevia työmaita ollutkaan valvottavana. Rakentamisen ollessa osittain tauolla, ovat valvojat esimerkiksi tarkastaneet dokumentteja ja osallistuneet tarjouspyyntöjen laadintaan yhdessä rakennuttajien kanssa.
"Yksi iso osa valvojan toimenkuvaa meillä Weladolla on muun muassa valvontatyön kehittäminen. Ratahankkeen valvojat kokoontuivat yhteiseen työpajaan maaliskuussa, jossa vaihdoimme ajatuksia työmaihin liittyen, käynnissä oleviin ja tuleviin", kertoo projektipäällikkö Jussi Palo Weladolta.
Jussi kertoo, että valvojan tärkeimpiä tehtäviä on välittää tilaajan (eli Väyläviraston) viestejä työmaille ja urakoitsijoille, sekä tietenkin toiseen suuntaan:
"Valvojan työ tapahtuu kentällä, hän on ensisijainen linkki tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan välillä. Siksi onkin erityisen tärkeää, että valvoja pyrkii luomaan positiivisen ilmapiirin työmaan kanssa alusta lähtien, jotta viestintä on avointa ja sujuvaa", hän alleviivaa.
Valvoja tuntee valvottavansa
Valvojan työmäärä riippuu urakan laajuudesta, ja yleensä valvojalla on useampi kohde valvottavana. Valvojilla tulee olla kokemusta tekniikkalajeista, jota työmaa sisältää.
"Jokaiselle urakalle nimetään kohdevalvoja, jolla tulee olla rakennettavan kohteen – esimerkiksi sillan tai radan – asiantuntemusta. Kaikkea ei tietenkään tarvitse yhden valvojan hallita, vaan tiimissä on myös muiden alojen asiantuntijat mukana, esimerkiksi turvalaitteiden tai sähköradan osalta", Jussi selittää.
Valvoja laatii valvontasuunnitelman jo urakoiden kilpailutusvaiheessa. Suunnitelma on kuvaus tulevasta rakennustyöstä: minkälainen kohde on, mitkä ovat rakentamisen kriittiset vaiheet, minkälaista dokumentaatiota on laadittava, ja mikä on valvonnan prosessi läpi rakentamisen.
Valvojan työ isojen rakennuskohteiden käynnistyessä
Kun iso työmaa käynnistyy, kuten vaikkapa Luumäki–Imatra-hankkeen perusparannusosuudet, on valvoja ollut mukana taustalla jo pitkään.
"Työmäärä on toki eri ison urakan käynnistyksessä kuin pienemmän, mutta perusperiaate on sama. Valvoja on laatinut aiemmin mainitun valvontasuunnitelman, ja hän on ollut muun muassa rakennuttajainsinöörin sekä suunnittelijoiden kanssa tiiviisti yhteyksissä. Valvojalla on erittäin suuri rooli aloituskatselmuksen järjestäjänä. Töiden aloituslupahan saadaan vasta aloituskatselmuksen jälkeen", Jussi sanoo.
Aloituskatselmuksen jälkeen valvojan työ siirtyy konkreettisesti työmaalle. Hän sovittaa työmaakäynnit urakoitsijan työaikataulujen mukaan. Valvoja on työmaalla läsnä lähes päivittäin, riippuen urakoitsijan työskentelyajoista. Etenkin isojen työvaiheiden kuten pitkien junaliikennekatkojen aikana valvonnan läsnäolo on tärkeää.
Valvojan tehtävät rakentamisen loppuvaiheessa
Kun työmaa on edennyt lähes loppuun, on valvojan tehtävä viedä työt maaliin urakoitsijan kanssa.
"Meillähän on hankkeella edessä iso käyttöönotto kaksoisraiteen osalta juhannuksena. Valvoja tarkastaa tässä vaiheessa muun muassa laatudokumentteja ja varmistaa, että rakentaminen on suoritettu sovitusti. On tärkeää, että rakentamismenetelmistä ja -materiaaleista on kattavat suunnitelmat olemassa, ihan jo rakenteiden kunnossapidon kannalta. Valvoja varmistaa myös, että työalue on viimeistely suunnitelmien mukaisesti", Jussi kertoo.
Kun kaikki on lopulta valmista, kutsuu valvoja kokoon vastaanottokatselmuksen, jossa työalue tarkistetaan yhdessä.
Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje