Uusi kaksoisraide tulee olemaan 19 kilometriä pitkä ja se rakennetaan yksiraiteisen osuuden rinnalle. Uutta raidetta varten rakennetaan 14 uutta alikulku- tai ylikäytäväsiltaa. Myös vaihteita ja ratarumpuja uusitaan.
Uusien raiteiden käyttöönottoa on valmisteltu pitkään. Radan, sähköradan ja turvalaitteiden rakentaminen on yksi osa pakettia. Näiden lisäksi on tullut huolehtia koko rautatiejärjestelmän turvallisuudesta, kunhan liikenne päästetään kulkemaan uudelle raiteelle.
"Ensi vuonna ennen kaksoisraiteen käyttöönottoa teemme hankkeella erityisesti töitä varmistaaksemme, että suunnitellut turvallisuustoimenpiteet riskien hallitsemiseksi on toteutettu", sanoo riskienhallinnan asiantuntija Tiina Pajunen rakennuttajakonsultti Weladolta.
Ulkopuoliset arvioijat valvovat EU-lainsäädännön toteutumista ratahankkeissa
Ratatöiden laadun tarkastaa aina riippumaton taho, niin sanottu ”Notified Body” (suomeksi käytetään termiä ”ilmoitettu laitos”). Ilmoitettu laitos valvoo, että rakentamisen laatu vastaa EU-tason asetuksia. Samoin EU-lainsäädäntöön perustuvaa YTM-asetuksen mukaista riskienhallintaa valvoo riippumaton turvallisuuden arviointilaitos, josta käytetään usein lyhennettä ”ISA” (”Independent Safety Assessor”).
Luumäki–Imatra-ratahanke hakee Traficomilta kaksoisraiteelle käyttöönottolupaa loppuvuodesta 2022.
"Osana käyttöönottolupaprosessia teemme ensi syksynä ISA-arviointilaitokselle YTM-riskienhallinnan loppuraportin ja saamme heiltä turvallisuuden arviointikertomuksen liitettäväksi lupahakemukseen", Tiina kertoo prosessista.
Käyttöönotto riskienhallinnan näkökulmasta
Luumäki–Imatra-ratahankkeessa toteutetaan koko hankealueella ja näin ollen myös kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä rautatiejärjestelmään järjestelmän turvallisuuden kannalta merkittäviä muutoksia. Tämä aiheuttaa lisävaatimuksia myös riskienhallintaan. Hankkeen tekemien muutosten merkittävyyden vuoksi rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavia riskejä tulee hallita Euroopan Unionin Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 403/2013 kuvatun menettelyn mukaisesti. Menettelystä käytetään usein lyhennettä YTM (”yhteinen turvallisuusmenetelmä”).
"YTM-asetuksen mukaisessa riskienhallinnassa ei käsitellä tavanomaisia rakentamisen turvallisuusriskejä, vaan siinä arvioidaan ja hallitaan rautatiejärjestelmään toteutettavien muutosten turvallisuusvaikutuksia. YTM-riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu järjestelmään toteutettavien muutosten seurauksena. Rakentamisen aikainen työturvallisuus on toki tärkeää sekin, mutta se on urakoitsijoiden vastuulla. Muutoksen ehdottaja eli Väylävirasto vastaa YTM-riskienhallinnan toteutuksesta", Tiina selittää.
Tiinan mainitsemia muutoksia rautatiejärjestelmään ovat esimerkiksi junien tuleva kulkunopeuden kasvu 140 km/h:sta jopa 200 km/h:ssa, junien akselipainon nousu ja se, että yksiraiteinen osuus muuttuukin kaksiraiteiseksi.
"Tulee huomioida se, miten yllä mainitut seikat vaikuttavat kaikkiin rautatiealueella liikkuviin, matkustajista kunnossapidon työntekijöihin. Kun kaksoisraiteen nopeutta nostetaan, täytyy esimerkiksi kunnossapidon varautua tekemään työnsä liikennekatkoissa, eikä turvamiestoimintaa noudattaen. Joutsenossa rakennetaan raiteiden väliin aita, jotta junien tarkastuksia ja vaihtotyötä voidaan tehdä turvallisesti huolimatta nopeuksien noususta. Junien kulkunopeuksien noustessa myös alle jäännin riski kasvaa esimerkiksi luvattomilla radanylityspaikoilla. Onkin todella tärkeää muistaa, että rautatiealueella on ulkopuolisten ehdottomasti kiellettyä oleskella, ja että on aina noudatettava sallittuja ja turvallisia kulkureittejä", Tiina painottaa.
Riippumaton arviointilaitos valvoo YTM-asetuksen noudattamista hankkeella käytännönläheisesti osallistumalla hankkeen YTM-palavereihin. Arviointilaitokselle tehdään myös väliraportteja riskienhallinnan toteutuksesta ja tuloksista, eli siitä, minkälaisilla turvallisuustoimenpiteillä riskit hallitaan hyväksyttävälle tasolle.
Rakentamisen yhteensovittaminen hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa
Kaksoisraiteen rakentaminen ja sen käyttöönotto koskevat useita ratamaailman toimijoita, joiden kanssa hanke on pitänyt tiivistä yhteyttä rakentamisen alusta asti. Luumäki–Imatra-ratahankkeen turvalaitehankinnasta ja -rakentamisesta vastaava Tommi Rytkönen Weladolta on vetänyt yhteensovituspalavereita.
"Ensimmäinen palaveri pidettiin marraskuussa 2019, ja olemme siitä lähtien tavanneet noin kerran kuussa. Mukana ovat olleet tietenkin urakoitsijat, edustajia liikenteen ohjauksesta ja suunnittelusta, käyttöönottotarkastaja, turvalaitesuunnittelun puolelta sekä Fintrafficista. Päätoteuttajilla on yhteensovitusvelvollisuus, eli velvollisuus varmistaa yksityiskohtaisemmin, että työt voidaan suorittaa. Yhteensovituspalaverit liikkuvat niin sanotusti ylätasolla, yritämme tilaajan eli Väyläviraston puolesta edesauttaa yhteensovittamisessa lukuisten eri toimijoiden kesken", Tommi kertoo.
Tommin vastuulla on myös turvalaiterakentaminen, sekin iso osa kaksoisraiteen sujuvaa käyttöönottoa. Turvalaitteiden asennuksen valmistuminen on viimeinen sinetti uudelle kaksoisraiteelle. Tommillakin on siis juhannus 2022 merkittynä kalenteriin.
"Uusia turvalaitteita testataan keväällä huhtikuusta alkaen. Juuri nyt teemme tarkempaa työvaihesuunnittelua ja töiden yhteensovitusta kevään testausta varten. Talven aikana on paljon työtä vielä edessä ja loppurutistuksesta tulee tiukka. Onneksi haasteista on selvitty tähänkin asti", Tommi hymyilee.
Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje