Otetaan esimerkiksi Imatran aseman seutu: sinne valmistui joulukuussa 2020 Mansikkakosken uusi ratasilta, ja työn alla on osa tulevaa kaksoisraidetta sekä Tainionkoskentien uusi alikulkusilta. Lisäksi Imatran asemalle rakennetaan uusi laiturialue ja sille esteetön kulkuyhteys Tainionkoskentieltä. Rakentamissuunnittelutyö näiden osalta alkoi 2018, eli kyseessä on pitkä, monivuotinen prosessi. Ja itse asiassa mennään vielä pidemmälle ajassa, sillä rakentamissuunnittelun pohjana on 2016 aloitettu ratasuunnitelmavaihe.
"Rakentamissuunnitelmia lähdetään työstämään ratasuunnitelmien ja tarkentuneiden lähtötietojen pohjalta. Imatran aseman seudun suunnittelussa on ollut mukana myös geo-, silta-, rakenne-, sähkö-, arkkitehti-, valaistus- ja hulevesisuunnittelija, ja sähköratasuunnittelija on puolestaan suunnitellut radan sähköistyksen. Näiden lisäksi suunnitelmat huomioivat esimerkiksi kuulutusjärjestelmät, radan merkinnät ja turvalaitteet," ratasuunnittelusta vastannut Maunu Tast Proxionilta kertoo.
Maunu oli mukana ratasuunnittelijana suunnittelemassa Imatran asema-aluetta myös vuoden 2007 alustavassa yleissuunnitelmassa ja vuonna 2009 yleissuunnitelmassa. Hän oli lisäksi mukana myös Mansikkakosken uuden ratasillan suunnittelussa ja hän on Imatran aseman seudun sisältävän Rauhan liikennepaikalta Imatralle ulottuvan kaksoisraideosuuden pääsuunnittelija ja ratasuunnittelija sekä toimii myös suunnittelun tietomallikoordinaattorina.
"Kahden sillan väliin sijoittuvan ja osittain veden päällekin rakennettavan Imatran aseman seudun kokonaisuuden suunnittelu oli mielenkiintoinen projekti ratateknisesti, mutta ehdottomasti myös rakentamisen vaiheistuksen ja yhteensovittamisen kannalta. Näin vaativassa ja monipolvisessa hankkeessa eri tekijöiden välisen yhteistyön merkitys korostuu. Luumäki-Imatra-hankkeella yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa," Maunu kehuu.
Silkkaa matikkaa
Maunu vertaa rakennussuunnittelua sudoku-numeroristikoihin. Eri osat kuten raidegeometria, turvalaitteet, sähkörata, sillat, rakenteet ja järjestelmät, junaliikenne, rakentaminen, materiaalivalinnat, aikataulut ja rakentamisen ympäristö pitää saada summattua yhteen.
"Moni asia on lyöty lukkoon reilusti ennen kuin suunniteltua päästään rakentamaan, kuten liikennekatkot ja sitä myöten rakentamisen aikataulu. Rakentamissuunnitteluvaiheessa tehtyjä valintoja voidaan toki vielä joissakin tapauksissa, kuten vaikka rakennusmateriaalien valinnassa, muuttaa, mutta silloin on muistettava, että yhden palasen siirtäminen vaikuttaa moneen muuhun," Maunu toteaa.
"Ja joskus tulee yllätyksiäkin eteen, etenkin maanalaisista rakenteista puhuttaessa. Kalliota saattaakin olla enemmän tai kaapeleita tulla vastaan, kun päästään maanpinnan alle," hän jatkaa.
Matematiikan maailmasta ammentaa myös toinen oleellinen vaikuttava tekijä rakentamissuunnitteluun: raidegeometria. Raidegeometria määrittää, miten junan on mahdollista liikennöidä radalla halutulla nopeudella. Se myös määrittää sijainnin radan laitteille ja rakenteille, kuten esimerkiksi sähköpylväiden ja matkustajalaiturin sijainnin radan keskilinjasta. Imatran aseman alueen nopeustaso on 80 km/h, kaartelevasta raidegeometriasta johtuen.
Vaiheistuksen iso rooli
Ratahankkeiden arkeen kuuluu, että rakentamista tehdään liikenteen ehdoilla. Liikennekatkoissa työskentelemällä saadaan tehtyä isoja työvaiheita, jotka on pitänyt suunnitella hyvissä ajoin. Uusia rakenteita voidaan hyödyntää rakentamisen muissa vaiheissa. Esimerkiksi Mansikkakosken uudelle sillalle rakentuu paraikaa väliaikainen laituri käytettäväksi, kunnes Imatran aseman uusi laiturialue on saatu valmiiksi, ja junaliikenne voidaan siirtää kokonaisuudessaan uudelle kaksoisraiteelle ja uudelle ratasillalle.
Imatran aseman uudet järjestelyt
Imatran asemalaituri kokee suuren muodonmuutoksen hankkeen aikana. Maunun suunnittelema uusi laituri tulee sijaitsemaan samalla kohdalla kuin vanha, vain hieman etäämmällä asemarakennuksesta.
Laiturille pääsee aseman kautta tällä hetkellä, mutta laiturille on suunniteltu uusi hissi- ja porrasyhteys suoraan Tainionkoskentieltä. Reitti laiturille on esteetön. Laiturialueelle tulee kaksi uutta katosta junamatkustajille, ja uusi valaistus, opasteet sekä esteetön reitti alueelle, Maunu luettelee.
Tietomallinnusta on käytetty työkaluna ja apuna rakentamissuunnittelun yhteistyössä. Se on auttanut myös työvaiheistuksen suunnittelussa.
Haastattelu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje.