Kupittaa–Turku-ratahanke: Raunistulan uusi jalankulun ja pyöräilyn silta palvelee koko Turkua

Julkaistu 16.5.2025

Aurajoen ylittävä Raunistulan jalankulku- ja pyöräilysilta valmistuu kesäkuussa 2025. Uusi silta korvaa aiemman reitin ja tarjoaa yhteyden kaupungin kehittyvien alueiden välillä. Sillan suunnittelussa on huomioitu sekä maisemaan sulautuminen että kaupunkiliikenteen tarpeet.

Ilmakuva kaupungista, jossa kaksi siltaa ylittää joen. Taustalla näkyy tiiviisti rakennettu asuinalue sekä kirkon torni horisontissa. Joen rannat ovat vehreitä, ja sää on puolipilvinen.

Turussa ei pitkään ollut kunnollista jalankulku- ja pyöräilysiltaa Aurajoen yli Raunistulan ja Ylioppilaskylän välillä. Vanhalla ratasillalla kulki kapea jalankulkuväylä, jossa pyöräily oli kiellettyä. Ratasillan purku vuonna 2022 katkaisi käytetyn kulkureitin ja nopeutti asemakaavan mukaisen uuden turvallisen, esteettömän ja toimivan siltayhteyden rakentumista jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Nyt Aurajoen ratasillan viereen rakentuva Raunistulan silta vastaa tähän tarpeeseen. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, joka parantaa jalankulun ja pyöräilyn liikenteen verkostoa, tukee alueiden kehitystä ja kunnioittaa Turun arvokkaita jokimaisemia.


Maisemaan ja luontoon sopiva ratkaisu

Valmis Raunistulan silta on kuusi metriä leveä ja lähes 137 metriä pitkä. Silta on rakennettu Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimeen, arvokkaalle jokimaisema-alueelle. Tämä on asettanut visuaaliselle suunnittelulle korkeat vaatimukset.

“Sillan tuli sulautua jokimaisemaan, ei hallita sitä. Ulkonäkövaatimukset määriteltiin jo tarjouspyyntövaiheessa, ja erityistä huomiota kiinnitettiin muun muassa kaiteiden muotoiluun”, kertoo Turun kaupungin projektijohtaja Antero Mäkilä.

Myös ympäristöarvot ovat ohjanneet suunnittelua. Suojellut vuollejokisimpukat siirrettiin työmaan alta, pölynsidontaan kiinnitettiin erityistä huomiota, ja koko rakentamisen ajan on tarkkailtu vesistön laatua. Vanhan ratasillan graniittikivet on hyödynnetty Aurajoen polkujen reunoilla, ja uutta kasvillisuutta istutetaan poistetun tilalle.

“Tavoitteena oli säilyttää nykyistä kasvillisuutta mahdollisimman paljon sekä suunnitella korvaavia puu- ja pensasistutuksia”, Mäkilä kertoo.


Uusi reitti tuo uusia mahdollisuuksia

Raunistulan silta on tärkeä osa Turun pyöräilyn pääverkostoa ja toimii uutena poikittaisyhteytenä Aurajoen molemmille rannoille. Sillan myötä jalankulun ja pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus paranevat niin työmatkoilla kuin vapaa-ajallakin.

“Aurajoki ja sen rannat ovat yksi kaupungin suosituimmista vapaa-ajan ja liikkumisen ympäristöistä. Raunistulan silta parantaa osaltaan jalankulun ja pyöräilyn sujuvuutta sekä turvallisuutta ja nostaa samalla jokirannan vetovoimaisuutta, elämyksellisyyttä ja viihtyisyyttä”, Mäkilä toteaa.

Siltatyömaa on osa Kupittaa–Turku-ratahankkeen urakkaa, johon kuuluivat Aurajoen ratasilta ja Nummen alikulkusilta. Sillan rakentamisen kustannukset kohdistuvat Turun kaupungille ja silta jää kaupungin omistukseen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Turun kaupungille valtion avustusta sillan suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin. Avustuksen suuruus on puolet toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 3,2 miljoonaa euroa.

Raunistulan silta on ollut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä vuoden 2024 lopusta. Kokonaisuudessaan silta valmistuu kesäkuussa 2025. Työt ovat jo pitkällä, ja jäljellä on enää viimeistelyvaiheita, kuten kaiteiden viimeiset asennukset, ympäristön vihertyöt sekä sillan pintarakenteet. 

 

Seuraa hanketta: 

https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.