Hyppää sisältöön

Kupittaa−Turku-ratahanke: Kupittaa−Turku-ratahankkeessa katsotaan kauas ja lähelle

Julkaistu 20.10.2022

Turun keskustassa menossa oleva Kupittaa−Turku-ratahanke näkyy katukuvassa vielä reilun parin vuoden ajan. Väyläviraston ja Turun kaupungin yhteinen urakka toteuttaa monia hyötyjä niin junaliikenteelle kuin Turun kaupungin kehittämiselle. Yhteistyöllä pyritään mahdollisimman sujuvaan hankkeeseen sekä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen kaikkien kansalaisten näkökulmasta.

Vasemmalla Turun kaupungin yhteyspäällikkö Matti Niemi ja oikealla Väyläviraston toimialajohtaja Esa Sirkiä.

Kupittaa−Turku-ratahankeen rakennuttajana toimivan Väyläviraston tehtävänä on hallinnoida, kehittää ja ylläpitää kaikkia valtion väyliä. Näihin kuuluvat rautateiden lisäksi maantiet sekä vesiväylät. Ylläpidossa vahvana apuna ovat ely-keskukset, jotka hoitavat käytännön tienpitoon liittyvien töiden teettämistä.

Väylävirasto rakentaa ja parantaa väyliä vuosittain noin 800 miljoonalla eurolla. Uudistus- ja parannushankkeet määritetään yleensä pitkän tähtäimen suunnittelussa ja päätetään toteutettaviksi valtion taholta. 

− Väylien kehittämishankkeet lähtevät liikkeelle asiakastarpeesta eli väylien käyttäjien palvelun parantamisesta. Infrassa saattaa olla selvä pullonkaula, kuten nyt Turussa, ja siitä hanke nousee suunnitteluun. Hankkeita priorisoidaan sitten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, kertoo toimialajohtaja Esa Sirkiä Väylävirastosta.  

Sirkiän mukaan poliitikkojen määrittämiä tavoitteita ovat saavutettavuus, kestävyys ja taloudellinen kannattavuus. Lisäksi sopimukset maankäytön kehittämisestä ohjaavat hankkeita ja myös rooleja niissä.

− Kupittaa−Turku-ratahankkeessa Turun kaupungilla on vahva maankäytön- ja kaupunkikehittämisen intressi, ja siksi kaupunki on sitoutunut puoleen hankkeen kustannuksista. Sitä voisi verrata esimerkiksi Espoon kaupunkiratahankkeeseen, jossa kunnat olivat myös mukana omista lähtökohdistaan.

Ratahankkeet ovat pitkäjänteisiä, suunnittelu voi kestää 10 vuotta ennen töiden aloittamista. Hyvän suunnittelun tarvetta korostaa kuitenkin myös rataverkon erityisluonne. 

− Koko raideliikenne on kuin hyvin suuri palapeli, jonka osat vaikuttavat voimallisesti toisiinsa toisin kuin tieliikenteessä. Jos otat yhden palan pois, se ei korjaudu itsestään kuten tieverkko, missä autot nopeasti etsivät uudet reitit aukon ohi.

Kehitys luo kasvua Turkuun ja koko Suomeen

Kupittaa–Turku-ratahankkeen tarvetta Turussa on perusteltu muun muassa elämys- ja matkakeskusten rakentamisella ratapihan tuntumaan. Turun kaupungin yhteyspäällikkö Matti Niemi korostaa Kupittaa–Turku-ratahankkeen merkitystä koko Turun kehittämiselle.

 –  Nyt toteutettavalla hankkeella on iso merkitys muun muassa sataman uudelle asuinalueelle ja lähijunaliikenteen sekä mahdollisen raitiotien kautta kaikelle kehittymiselle. Kaikkien osasten toteutuminen on välttämätöntä, että seuraavat asiat on mahdollisia.

Kasvukeskusten kehittyminen on Niemen mukaan olennaista myös koko maan hyvinvoinnille. Hän viittaa ennusteisiin, joiden mukaan tulevaisuudessa kasvua Suomessa näyttää tapahtuvan keskeisesti Helsingin, Turun ja Oulun alueilla. 

 – Jos halutaan pitää kiinni hyvinvointivaltioista, pitää löytää kasvua. Kasvu tapahtuu kaupungeissa, ja silloin pitää satsata kaupunkien elinvoimaisuuteen.

Palkinto tulee aikanaan

Hankkeella on monia positiivisia vaikutuksia Turussa, mutta lisäksi se kuuluu myös siihen isompaan raideliikenteen palapeliin. Turun ja Helsingin välille on kaavailtu tunnin junaa, ja Kupittaa−Turku-ratahanke liittyykin Niemen mielestä ennen kaikkea sen edellytysten varmistamiseen. Vaikka lopullista päätöstä tunnin junasta ei vielä ole, sitä käytännössä rakennetaan jo monella tapaa.

 – Sekä Helsinki−Espoo-osuutta että Salo−Espoo-väliä rakennetaan jo tunnin junan tarpeisiin ja nyt myös Kupittaa−Turku-osuutta. Haluamme näyttää, että olemme sitoutuneet tähän isoon kehitysaskeleeseen ja valmiita toimimaan sen hyväksi.

Niemi sanoo ymmärtävänsä, että ratatöiden väistämättömästä melusta ja väliaikaisjärjestelyistä rasittuvalle turkulaiselle tunnin juna voi ajatuksena tuntua kaukaiselta. Niemi ja Sirkiä toivovat turkulaisille kärsivällisyyttä ja tulevaisuudenuskoa.

 – Kun ratatyöt ovat menossa, ne tarkoittavat asukkaille yleensä vain häiriötä ja haittaa. Kuitenkin muutaman vuoden aikana tehdään rataa seuraavaksi 50 vuodeksi ja siltaa vuosisadaksi. Lopputulos parantaa kaikkien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa Turun kehittymisen edelleen, kunhan vain hetken aikaa kestetään, Esa Sirkiä muistuttaa.

Matti Niemi lupaa, että arjesta pidetään huolta myös töiden aikana.

 – Tässä ratahankkeessa katsotaan jopa sadan vuoden päähän miltä Turku näyttää, tunnin juna on merkittävästi maailmaa muokkaava teko, jonka vaikutukset näkyvät pitkään. Sitä ennen palvelutaso paranee heti hankkeen valmistuttua. Hyvä palkinto siis tulee aikanaan.
 

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2024. Euroopan Unioni tukee Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta