Materiaalien hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti auttaa säästämään sekä ympäristöä että kustannuksia. Esimerkiksi betonimurskeen käyttö tietyissä rakennusprojekteissa vähentää uuden kiviaineksen tarvetta. Samalla säästetään luontoarvoja ja myös vähennetään päästöjä.
”Hankkeessa pyritään kierrättämään kaikki mahdollinen ylimääräinen kaivuumassa. Esimerkiksi henkilöratapihalta tullut täytehiekka hyödynnettiin tavararatapihalla pengertavarana. Näin vältetään myös uusien materiaalien tilaamisen tarvetta”, selventää Henri Kirjonen.
Myös muut materiaalit, kuten kiskot ja pölkyt, pyritään uudelleenhyödyntämään tai kierrättämään mahdollisuuksien mukaan.
Urakoilla tehdään tiivistä yhteistyötä kunnossapidon kanssa, jotta käytöstä poistettaville materiaaleille löydetään uusia käyttökohteita. Näin pystytään vähentämään materiaalihukkaa.
“Mikäli hankkeella ei ole käyttöä tietylle materiaalille, olemme ottaneet yhteyttä kunnossapitoon ja kertoneet, millaista materiaalia olisi tulossa ja olisiko heillä sellaiselle tarvetta. Esimerkiksi kunnossapidolle menneet vanhat laiturielementit ovat saaneet uuden elämän sepelinlastauslaiturina”, sanoo Kirjonen.
Ratasillan graniittikivet saavat uuden elämän luonnonkivimuureina
Hankkeen aikana on muun muassa purettu siltoja uusien tieltä. Aurajoen ratasilta on pitkälti teräsrakenteinen ja purkutyö helppoa, sillä purettava materiaali sijaitsee yleensä kahden tuen eli maatukien tai virtapilarien välissä. Purkutyöhön liittyen tärkeää on minimoida myös kuljetuskustannuksia ja vähentää näin logistiikan päästöjä.
“Sillan kahden tuen välinen pala nostetaan pois kokonaisena, ja poltetaan polttopillillä pienemmiksi paloiksi, jolloin se saadaan lastattua kuljetukseen järkevän kokonaisina osina”, kertoo Ville Larkamo.
Sillan kiskojen osalta asia oli toinen. Lähemmäs 100-vuotias silta oli kiskoineen kaareva, joten vanhoja materiaaleja oli hankalampi hyödyntää sellaisenaan. Kiskojen kunnosta huolehditaan ultraäänitarkastuksilla, ja tarvittaessa ne kunnostetaan tai kierrätetään metalliromuna.
“Kiskot sillalta menivät sulatukseen, jolloin ne saavat uuden elämän jossain muodossa, mahdollisesti jopa uutena ratakiskona”, kuvaa Larkamo.
Siltojen osalta uusiokäyttöön hankkeen sisällä ovat päässeet erityisesti graniittikivet.
“Aurajoen vanhan ratasillan maatuissa ja virtapilareissa oli luonnon graniittikiviä, jotka purettiin ja otettiin talteen: tarkoituksena on hyödyntää kiveä Aurajoen rantaväylien reunustamiseen molemmin puolin luonnonkivimuurin tapaisesti”, Larkamo sanoo.
“Vanhoja betonipölkkyjä on mennyt uusiokäyttöön jopa aurinkopuistoihin”
Materiaalien hyödyntämisen osalta tehdään aina pohdintaa siitä, pystyykö hankkeessa itsessään uusiokäyttämään syntyneitä materiaaleja. Vasta sen jälkeen kyseeseen tulee luonnollisesti kierrätysnäkökulma.
”Kaikki materiaali hyödynnetään jollakin tapaa. Vanhoja betonipölkkyjä on mennyt uusiokäyttöön jopa aurinkopuistoihin sellaisenaan - näin niitä saadaan hyödynnettyä aurinkopaneelien perustuksina, jotta paneelit telineineen pysyvät pystyssä ja paikallaan”, huomauttaa Kirjonen.
Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke
Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.