Viherhoidon ammattilainen tunnistaa nopeasti tieympäristössä käytettyjä kasvilajeja: sinikuusama, pihlaja-angervo tai keltavuohenkuusama. Mutta oppiiko konenäkö tunnistamaan kasveja? Nyt Liikennevirastossa kokeillaan, voiko videokuviin perustuvasta inventoinnista - tai jopa konenäöstä - olla apua viheralueiden inventointiin.
"Selvitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa, voisiko tästä olla työvälineeksi viherhoidon inventointiin, ja saadaanko tällä erityistä hoitoa vaativista alueista kustannustehokkaasti tietoa. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi taajama-alueiden pensasistutusten pinta-alat sekä niiden kunto", kertoo Liikenneviraston ympäristöasiantuntija Anne-Mari Haakana.
Haakana sanoo, että tiedon laadun parantumisesta on hyötyä viraston lisäksi myös hoitourakoitsijoille.
"Jos näistä yksityiskohtaisempaa hoitotyötä vaativista alueista on kattavat tiedot, voivat urakoitsijat tehdä tarkempia tarjouksia viherhoidon osalta. Tekniikan avulla on mahdollista saada nykyistä tarkempaa tietoa myös siitä, kuinka paljon eri alueiden hoitoon tarvitsee varata aikaa", Haakana sanoo.
Tietoa syntyy työn ohessa
Perinteiseen inventointiin verrattuna tekniikan valttina on tiedon keräämisen vaivattomuus. Kuvantamiseen perustuvaa tiedonkeruuta on testattu Liikennevirastolla aiemminkin, nyt kokeiluvuorossa on maanteiden viheralueet.
"Inventointitietoa voidaan kerätä työn ohessa. Riittää, että kamera on kiinni kypärässä tai takissa. Näin tiedon keräämisen kustannukset pysyvät alhaisina ja tietoa syntyy samalla kun tehdään muuta työtä tien päällä", toteaa Haakana.
Liikenneviraston T&K-projekti toteutetaan kesällä 2016. Projektista ja teknologiasta vastaa Vionice Oy. Maastotyöt toteuttaa Destia Oy. Projekti on osa Liikenneviraston digitalisaatiohanketta.
Lisätietoa:
Ympäristöasiantuntija Anne-Mari Haakana,
Liikennevirasto,
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi
p. 029 534 3975