Takaisin

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Julkaistu 27.03.2020

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä.

Sorateillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa. Kelirikkotilanne vaihtelee kuitenkin alueellisesti. Rannikkoseuduille ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa, joka voi ilmetä myös tienpintojen pehmentymisenä.

"Pohjaveden pinnat ovat rannikkoseuduilla olleet korkealla, mikä voi altistaa tiestöä kelirikolle. Myös Lapissa kelirikon vaikeusennusteessa on alueellisia eroja ja talven lumikertymä on ollut suuri", kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylästä.

Erittäin leudon talven vuoksi roudan syvyys on koko maassa tavanomaista pienempi. Vesisademäärät ovat talvella olleet monin paikoin suuria, mikä on lisännyt kosteutta ja voi näkyä liikennettä haittaavana pintakelirikkona, jos tienpinnat eivät pääse kuivumaan.

"Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä", Kärki sanoo. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon.

Eniten runkokelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Pintakelirikko koetaan vähintään yhtä suureksi ongelmaksi kuin runkokelirikko. Pintakelirikko syntyy siten, että soratien pintakerroksiin kertyy liikaa vettä, joka ei pääse haihtumaan tai valumaan pois. Ja kun tien pinta on kostea, se pehmenee.

Lue myös: Miten sorateiden kelirikko syntyy?

Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon erittäin lämpimästä ja sateisesta talvesta. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä kulkee yli puolet maamme tieliikenteestä, tiet ovat olleet käytännössä koko talven lumettomia. Tästä johtuen säävaihteluiden ja liikenteen aiheuttama kulumisrasitus ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Keski- ja Pohjois-Suomessa lämpötila on vaihdellut tiheästi nollan molemmin puolin, mikä on lisännyt teiden vaurioita. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon reikiä ja halkeamia sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Tilapäisiä alennettuja nopeusrajoituksia joudutaan käyttämään aiempaa useammissa kohteissa.

Kevät näillä näkymin keskimääräistä helpompi tulvien ja kelirikon osalta

Tulvien ennustetaan jäävän keväällä vähäisiksi. Pohjois-Suomessa tulvat ovat mahdollisia paksun lumipeitteen vuoksi.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Poikkeuksena on vuosi 2018, jolloin runkokelirikko oli poikkeuksellisen vaikea ja painorajoituksia oli yli 4000 km. Viime keväänä painorajoituksia oli vajaa 1600 kilometrillä maanteitä. Syksyllä 2019 painorajoitettujen teiden määrä jäi alle sataan kilometriin.

Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä

Kuluneen talven jäätilanne on ollut erittäin helppo saaristossa. Yhteysalusliikenne on hoidettu normaalisti ja saaristo on ollut koko talven pääosin sula.

Kemijärvellä Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie, joka on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut hyvin koko talven, eikä sisävesien ja Hailuodon lauttapaikkojen jäiden lähdön odoteta aiheuttavan häiriöitä lauttaliikenteeseen. Vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia maantielauttaliikenteelle lopputalven aikana etenkin sisävesien lossipaikoilla.

Lisätietoja

Otto Kärki, teiden kunnossapidon asiantuntija, Väylä, p. 050 430 4705, otto.karki(at)vayla.fi

Tapani Jaakkola, saaristoliikenteen hankinnan asiantuntija, ELY-keskus, p. 0295 022 791 (saaristoliikenne), tapani.jaakkola(at)ely-keskus.fi

Liikenteen asiakaspalvelu, liikenteen.asiakaspalvelu(at)vayla.fi, p 0295 020 600

Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset

Maanteiden painorajoitukset

Routa ja kelirikko

Lue myös

Rautateille ennakoidaan vain vähäisiä routimishaittoja

Kevät näyttäisi saapuvan vesiväylille tavanomaista aikaisemmin

 

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.


reaktionapit