Hyppää sisältöön

Kehysriihestä irtosi riihikuivaa väyliin

Julkaistu 27.4.2016

Liikenneväylähankkeet saivat maan hallitukselta hyvin rahoitusta hiljattaisessa budjettikehysriihessä. Toteutusasteelle edenneistä hankkeista merkittävimpiä rahoitettavia ovat Vt 5 Mikkeli–Juva, Lahden eteläinen kehätie, Vt 4 Oulu–Kemi ja ratayhteyden parantaminen Luumäeltä Venäjän rajalle.

Suomen tie- ja rataverkon rakentamistarpeet liittyvät pääosin olemassaolevan verkon sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Tästä näkökulmasta Suomen hallituksen tänä vuonna myöntämää budjettirahoitusta voi pitää onnistuneena.  Myös elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta nyt rahoitettavat hankkeet ovat järkevästi valitut, koska niillä on vaikutusta teollisuuden logistiikan toimivuuteen. Tähän näkökohtaan yhdistyy myös henkilöliikenteen turvallisuuden parantaminen.

”Näissäkin hankkeissa pätee se periaate, että Liikennevirasto pyrkii ratkaisemaan väyläverkon olemassa olevia ongelmia ja toisaalta luomaan uusia edellytyksiä. Päätetyissä hankkeissa nämä seikat yhdistyvät. Kaiken kaikkiaan on syytä iloita saamastamme rahoituksesta. Hankerahoitus yhdistettynä hiljattaiseen korjausvelkapakettiin on hallitukselta merkittävä panostus liikenneolosuhteiden parantamiseen”, kertoo Liikenneviraston Suunnittelu ja hankkeet -toimialan ylijohtaja Rami Metsäpelto.

Painopiste idässä ja pohjoisessa

Merkittävien, budjettiriihessä rahoitusta saaneiden hankkeiden painopiste on nyt Sisä–Suomessa. Tämä on loogista sen jälkeen, kun E18 Turusta Vaalimaalle on viimein valmistumassa. Viitisen vuotta sitten valmistunut Kallansillat on viimeisin suuri väylähanke rannikkomaakuntien ulkopuolella. Seuraavaksi rakennetaan Etelä–Savossa, valtatie 5:llä välillä Mikkeli–Juva. Rakenteille saatettava 37 kilometrin mittainen osuus on osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa ja nykyisellään kaksikaistaisena turvallisuudeltaan puutteellinen. Rahoitettavan hankkeen sisältönä on muuttaa tieosuus nelikaistaiseksi ja keskikaiteelliseksi niin, että nykyinen valtatieosuus jää rinnakkaistieksi. Hankkeen kustannusarvio on 121 miljoonaa euroa.

”Hanke on erittäin tärkeä, koska valtatie 5 on Etelä–Suomen ja Etelä- ja Pohjois–Savon sekä Kainuun välinen pääyhteys, joka palvelee henkilöliikenteeen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Hanke myös mahdollistaa Visulahden maankäytön kehittämisen ja luo edellytykset Mikkelin ja Juvan väliselle joukkoliikenteen laatukäytävälle”, Rami Metsäpelto perustelee.

Yhtä tärkeänä hän pitää niin ikään myönteisen rahoituspäätöksen saanutta Lahden eteläistä ohikulkutietä, joka on osa valtatie 12:a. Tällä tieosuudella on tilastojen valossa eteläisen Suomen vaarallisin tiejakso, ja lisäksi tieosuuden liikenteenvälityskapasiteetti on riittämätön. Tiellä kulkee paljon raskasta liikennettä, josta osa on vaarallisten aineiden kuljetuksia, joten puutteellinen liikenteenvälityskyky vaikuttaa välillisesti myös turvallisuuteen. Kolmas hankkeen tärkeyttä korostava seikka on melu- ja päästöhaittojen väheneminen Lahden kaupunkialueella, jonka läpiajoliikenteestä pääosa siirtyy tieosuuden valmistuttua uudelle kehätielle. Hankkeen rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2017, mitä ennen 275 miljoonan euron kokonaiskustannusten jakoperiaatteet valtion ja kuntien kesken on jo sovittu viime syksynä. Lahden ja Hollolan yhteenlasketuksi osuudeksi on määritelty 77 miljoonaa euroa.

Valtatie 4 välillä Oulu–Kemi on vaikuttavuudeltaan ja perusteluiltaan samantyyppinen kuin Lahden eteläinen ohikulkutie. Kansainväliseen TEN-T -ydinverkkoon kuuluva Vt 4:n osuus on nykyisellään ruuhkainen ja aiheuttaa sellaisena ongelmia sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän logistiikan toimivuudelle. Hankkeen kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 125 miljoonaa Oulun ja Kempeleen vastatessa lopuista 30 miljoonasta eurosta.

Radanparannusta idässä

Ratahankkeista ainoa merkittävä rahoitettava tänä vuonna ratayhteyden parantaminen välillä Luumäki–Imatra–Venäjän raja. Tämä rataosuus on tärkeä sekä osana henkilöliikenteen reittiä Helsinki–Kouvola–Imatra–Joensuu että kotimaisen metsäteollisuuden ratakuljetusreittinä.

”Nykyisin rataosa on tarpeeseen nähden liian hidas, kantavuudeltaan alhainen ja häiriöherkkä. Hankkeen myötä tavarajunien akselipainoja voidaan kasvattaa ja junapituuksia kasvattaa. Nopeuden noston ansiosta henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät itäisen Suomen liikenteessä”, Metsäpelto toteaa.

Hän iloitsee vihreää valoa saaneiden hankkeiden käynnistymisestä, mutta myöntää, että jatkossakin tekemistä vielä riittää.

”Jatkossa toimia tulisi kohdistaa esimerkiksi ratapihojen kehittämiseen ja rataverkon jatkosähköistämiseen. Vesiväyläpuolella on väylien syventämistarpeita ja tiepuolella tarvittaisiin paikoin liikenteenvälityskykyä lisääviä toimia.”

Teksti: Vesa Tompuri


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta