Hanke on ollut poikkeuksellisen vaativa kohde suunnitella – ja toteuttaa. Suunnittelijoita ja rakentajia tässä hankkeessa haastavat niin vilkas liikenne, savinen maaperä kuin työmaata halkovat sähkö-, vesi- ja kaasulinjat; unohtamatta sitä, että alueella asuu paljon ihmisiä, joiden kulkemiseen kiertoreitit vaikuttavat.
Askiston kohdalla Kehä III:n pohjarakenne korjataan perusteellisesti
”Tien kuntoa on seurattu Askiston kohdalla jo pitemmän aikaa. Tie on 350 metrin matkalla perustettu puupaalujen päälle tehdylle teräsbetonilaatalle, ja pehmeän maaperän vuoksi maa laatan alla on vuosien saatossa painunut runsaasti – jopa puoli metriä. Puupaalujen yläpäät ovat olleet pitkään tekemisissä ilman kanssa, ja ne ovat alkaneet lahota. Riski puupaalujen pettämiselle on kasvanut vuosi vuodelta, ja oli tietenkin syytä ryhtyä korjaamaan tietä ennen kuin vauriot olisivat aiheuttaneet tielle merkittäviä painumia tai sortuman”, kertoo geotekniikan asiantuntija Veli-Matti Uotinen Väylävirastosta.
.png/e50d3921-31bd-2b06-df7e-1892027418aa?t=1635253731441&imagePreview=1)
Kehä III on perustettu osittain puupaaluille. Eniten vaurioita on Sänkiniityn kohdalla noin 350 metrin matkalla Askistosta itään. Karttaan merkityt puupaalutetut kohteet korvataan uusilla teräsbetonipaaluilla ja paalulaatoilla. Lisäksi Tavastkullantien kohdalle rakennetaan kokonaan uusi paalulaatta.
”Paalutukset aloitettiin kuluvan vuoden toukokuussa, ja ne jatkuvat kesään 2022 saakka. Paalutusta tehdään kahdella koneella yhtä aikaa. Kun yksi lohko saadaan paalutettua, tulevat työmaalle raudoittajat, jonka jälkeen voidaan tehdä valu”, taustoittaa työpäällikkö Teemu Palosaari GRK Infrasta, joka toimii hankkeen urakoitsijana.
Syksyn ajan paalutus ja paalulaattojen rakentaminen on käynnissä Kehä III:n pohjoispuolella, jonne rakennetaan uusi katu Kehän rinnakkaistieksi. Jotta Kehän puupaalutettua ajorataa päästään tulevana talvena korjaamaan, täytyy liikenne ohjata töiden ajaksi kiertotielle. Näistä järjestelyistä viestitään myöhemmin erikseen. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2023 lopussa.
Yhteensä Askiston hankealueelle paaluja tulee noin 80 kilometriä vastaava määrä. Yksittäiset paalut ovat viidestä metristä hieman yli kahteenkymmeneen metriin pitkiä. Karkeasti arvioituna tällä työmaalla juntataan maahan noin 4000 paalua.
Pehmeä maaperä haastoi suunnittelijat ja rakentajat
”Ensimmäinen haaste rakentamisessa on ollut vanhojen tierakenteiden purkaminen erittäin pehmeän pohjamaan päällä. Käytännössä pohja täytyy vahvistaa ennen kuin mitään muuta voi tehdä; esimerkiksi paalutuskoneita ei olisi saatu työmaalle ilman, että niille rakennetaan ensin tukeva pohja”, Palosaari jatkaa.
”Tässä hankkeessa on täytynyt ottaa käyttöön lähes kaikki olemassa olevat keinot, joilla työalueen pohjaa pystytään vahvistamaan”, kertoo hankkeen geoteknisestä suunnittelusta vastannut Noora Hulkkonen Finnmap Infrasta.
Päänvaivaa aiheuttaa ajoittain myös Sänkiniityn halki virtaava puro, joka tulvii työmaalle rankkasateilla. Myös suunnitteluvaiheessa korkealla ollut vedenpinta hankaloitti pohjatutkimuksia.
”Suunnittelun lähtötiedoksi tarvitsemme tietoja tien kohdalla olevasta pohjamaasta, tässä tapauksessa savikerroksen paksuudesta ja lujuudesta. Pohjatutkimuksia jouduttiin paikoitellen aikatauluttamaan uudelleen korkealla olevan veden vuoksi. Lisäksi kaikkia ohjelmoituja tutkimuksia ei päästy tekemään lainkaan liian pehmeän pohjamaan vuoksi. Pari kertaa koko kairavaunu meinasi upota liejuun”, Hulkkonen muistelee.
Paalulaatta kannattelee koko tietä
Paalulaatta on tien pohjarakenne, joka koostuu teräsbetonilaatasta sekä tietyin välein maahan lyödyistä paaluista. Nykyään myös paalut ovat teräsbetonia, mutta vielä 1980-luvun alkuun saakka käytettiin puupaaluja. Paalulaatan varassa on sekä liikenteen kuorma että tien penkereen massa. Paalujen kautta kuorma menee kantavaan pohjamaahan eli saven alapuolisiin kantaviin kerroksiin joko moreeniin tai kallioon saakka.
“Paalulaatta on etenkin rannikkoseudulla – missä maa on tyypillisesti pehmeää – usein käytetty pohjarakenne väylärakentamisessa. Se on toimiva mutta valitettavasti myös työläs toteuttaa ja siksi kallis. Korjausten jälkeen tien pohjarakenteiden pitäisi pysyä kunnossa seuraavat 100 vuotta”, Uotinen toteaa.
Esimerkkikuva havainnollistaa Kehä III:n rakennetta Sänkiniityn kohdalla, missä maanpinta on tien alla painunut. Kun tie korjataan, tulee uusi paalulaatta alemmas kuin vanha, jolloin tien alle ei jää tyhjää tilaa. Uusi paalulaatta on rakennusteknisistä syistä myös aiempaa paksumpi. Lisäksi maahan juntataan uudet teräsbetoniset paalut vanhojen puupaalujen tilalle. Tukeva pohjamaa tulee eteen noin 5–20 metrin savi- ja liejukerroksen jälkeen.
Työmaata halkovat sähkölinjat, kaasuputki sekä vesi- ja viemärijohdot
“Paalutusalueella kulkevat isot 400 ja 110 kilovoltin sähkölinjat, joiden läheisyydessä ei voi työskennellä, jos linjassa on jännite. Linjat pystyttiin pitämään jännitteettöminä noin kuukauden ajan loppukesällä, jolloin pääsimme paaluttamaan linjojen alle. Elokuussa osa suurjännitelinjoista myös siirrettiin toiseen paikkaan tieurakan alta pois, mikä ei sekään ole aivan jokapäiväistä Suomessa”, Palosaari sanoo.
Hankkeessa on jouduttu siirtämään myös kaasuputkia, minkä lisäksi Kehä III:n poikki menee Askiston kohdalla HSY:n vesihuoltolinjoja.
“Vesijohdot ja viemärit vaativat myös omat perustukset, jotka tulee sovittaa yhteen tien perustusten kanssa. Suunnitteluvaiheessa piti ratkaista se, miten kaikki rakenteet saadaan mahtumaan ja perustettua siten, että putket eivät painu tai jos jonkinlaista painumaa tiehen tulee, niin sen täytyy olla niin hallittua, ettei se vaikuta vesijohtojen ja viemärilinjojen toimivuuteen”, Uotinen kertoo.
Taustatietoa Askiston kohdan töistä
Askiston kohdalla nykyiset tasoliittymät korvataan uudella eritasoliittymällä. Kehä III:n rinnakkaistieksi rakennetaan uusi katu, joka toimii kiertotienä hankkeen aikana. Tien pohjarakenne korjataan perusteellisesti kunnostamalla etelänpuoleisen ajoradan vaurioitunut paalulaatta Sänkiniityn kohdalla sekä korvaamalla puupaalutettu paaluhatturakenne Juusteeninnotkossa Tavastkullantien kohdalla. Sänkiniityn sillat sekä Hämeenkylän läntiset risteyssillat (Vihdintien sillat) uusitaan. Vihdintien lännenpuoleisia ramppeja parannetaan.
Askiston kohdalla parannetaan myös melusuojausta rakentamalla Kehä III:n pohjoisen ajoradan viereen 3,5 metriä korkea meluseinä, joka suojaa Tulvaniityntien varrella sijaitsevia omakotitaloja tieliikenteen melulta. Joukkoliikenteen nopeutta ja toimintavarmuutta parannetaan rakentamalla eritasoliittymän yhteyteen erilliset rampit linja-autoille sekä kehittämällä pysäkkijärjestelyjä ja jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Työt kestävät noin kolme vuotta ja niitä tehdään Espoon ja Vantaan rajalta Vihdintielle saakka noin 2,5 kilometrin matkalla. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2023 lopussa.
Lisätietoja hankkeesta: https://vayla.fi/keha3-parantaminen
Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/KehaIIIparantaminen3vaihe