Hyppää sisältöön

Kansainvälinen merenkulun turvalaitepäivä 1.7. – legendaarinen Fresnelin linssi 200 vuotta

Julkaistu 30.6.2022 8.45

Merenkulun turvalaitteille omistettu päivä muistuttaa turvalaitteiden merkityksestä osana turvallista vesiliikennettä. Päivää vietetään kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön IALA:n perustamispäivänä 1. heinäkuuta. Tänä vuonna juhlitaan myös 200-vuotiasta Fresnelin linssiä, jollaisia löytyy edelleen Suomen majakoista.

Merenkulun turvalaitteita ovat vesiväylien merkitsemistä varten asetetut laitteet, kuten majakat, loistot, viitat, poijut ja linjataulut. Nykyisin turvalaitteet voivat olla myös täysin virtuaalisia, jolloin niiden sijainti- ja muut tiedot lähetetään aluksille ainoastaan radioteitse esitettäväksi aluksen navigointijärjestelmässä.

Väylävirasto hallinnoi valtion vesiväyliä sekä niiden turvalaitteita meri- ja järvialueilla. Turvalaitteita eli merimerkkejä näillä väylillä on noin 25 000 kappaletta, toiseksi eniten maailmassa.

Valaistut turvalaitteet apuna yöaikaan

Vaikka merenkulussa on siirrytty käyttämään digitaalisia karttoja ja elektronista paikanmääritystä, ovat perinteiset maastoon sijoitettavat turvalaitteet yksi tärkeä osa turvallista navigointia myös tulevaisuudessa. Varsinkin kauppamerenkulun väylillä monissa turvalaitteissa käytetään valoja, jotka helpottavat turvalaitekohteiden havaitsemista pimeään aikaan.

Valaistujen turvalaitteiden optinen suorituskyky on parantunut merkittävästi energiankulutuksen samalla pienentyessä, kun valonlähteissä on siirrytty hehkulampuista LED-tekniikkaan. LED-lyhdyt alkoivat yleistyä vuosituhannen vaihteessa, ja nyt niiden osuus on jo noin 60 prosenttia. Kaikki uudet asennukset tehdään LED-tekniikalla.

Suomen kaikki valolla varustetut turvalaitteet ominaisuuksineen on lueteltu Traficomin julkaisemassa Suomen rannikon loistoluettelossa. Turvalaitteiden valojen ominaisuuksia ovat esimerkiksi valotunnus ja nimellinen kantomatka. Nimellinen kantomatka on suurin etäisyys, jolla valon pitäisi vielä olla havaittavissa hyvissä näkyvyysolosuhteissa yöaikaan. Etäisyys vaihtelee paljon eri kohteiden välillä, mutta joidenkin Suomen merimajakoiden valon nimellinen kantomatka on yli 30 kilometriä.

Fresnelin linssin juhlavuosi

Turvalaitteiden valojen kantomatkan ratkaisee valon sijoituskorkeus ja käytettävissä oleva valoteho. Riittävän valotehon tuottaminen pitkiä kantomatkoja varten oli pitkään ongelma, kunnes ranskalainen Augustin Fresnel keksi vuonna 1822 eli 200 vuotta sitten hyödyntää optiikan lakeja. Hän esitteli uuden, suhteellisen kevyen mutta erittäin tehokkaasti valoa suuntaavan linssityypin, joka tunnetaan edelleen keksijänsä mukaan Fresnelin linssinä.

Ensimmäinen uudentyyppinen linssi asennettiin Ranskassa Atlantin rannikolla sijaitsevaan Cordouanin majakkaan vuonna 1823. Linssin toiminta vastasi odotuksia erinomaisesti, ja hyvien kokemusten rohkaisemana linssityyppiä ryhdyttiin vähitellen asentamaan majakoihin ympäri maailmaa. Mielikuvissa Fresnelin linssi ja merimajakat kuuluvatkin erottamattomasti yhteen.

Ensimmäiset Fresnel-linssit asennettiin Suomessa Söderskärin ja Russarön majakoihin 1860-luvulla, ja niitä on edelleen käytössä usealla toiminnassa olevalla majakalla (mm. Utö, Russarö, Tankar, Suomenlinna ja Sälgrund). Valonlähteet ovat vuosien varrella vaihtuneet monessa kohteessa energiaa säästäviin ja vähän huoltoa vaativiin LED-valoihin, mutta optiikan periaatteet ovat pysyneet samoina.

Suositukset yhdenmukaistavat turvalaitteita

IALA:ssa (International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) valmistellaan väyliä, merenkulun turvalaitteita sekä VTS-palveluita (alusliikennepalvelut) koskevia suosituksia, joita noudattamalla varmistetaan meriliikenteen yhdenmukainen toimintaympäristö maailmanlaajuisesti.

IALA julkaisee myös turvalaitteiden valoja koskevia suosituksia ja ohjeita, joita seuraamalla voidaan muun muassa yhdenmukaistaa turvalaitteiden väritystä ja käytettäviä valotunnuksia sekä mitoittaa valolaitteet niin, että niillä saavutetaan loistoluettelossa ilmoitetut nimelliset kantomatkat.

Väylävirasto osana IALA:n toimintaa

Myös Kansainvälisen majakkaliiton nimellä tunnettu IALA on toiminut alalla vuodesta 1957 asti. Väylävirasto toimii Suomen pääedustajana IALA:ssa ja vaikuttaa tällä hetkellä myös järjestön hallituksessa. Myös esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja liikenteenohjausyhtiö Fintraffic ovat mukana IALA:n toiminnassa liitännäisjäseninä.

Lisätietoja:

yksikönpäällikkö Simo Kerkelä, Väylävirasto (tavoitettavissa 4.7. alkaen)
p. 029 534 3354
[email protected]

vesiväylänpidon asiantuntija Sami Lasma, Väylävirasto (tavoitettavissa 1.7. asti)
p. 029 534 3341
[email protected]

Liitteet