Hyppää sisältöön

Jyväskylän kaupungilla Digiroadin ylläpito koetaan tärkeäksi

Julkaistu 12.4.2017

Kuntien rooli kansallisen tie- ja katutietojärjestelmä Digiroadin ylläpitämisessä on keskeinen. Mitä kaikkea ylläpitotyöhön kuuluu ja mitä tietoja päivitetään useimmin? Saako päivitystyö hampaat irvelle vai sujuuko se kuin tanssi?

Me otimme tästä selvää. Liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä vastaa Jyväskylän kaupungilla Digiroad-aineiston ylläpidosta. Kyselimme Jannelta Digiroadin päivityskäytännöistä, hyödyntämisestä ja kehitysideoista.

Omat aineistot ajan tasalla

Jyväskylän kaupunki päivittää aineistojaan Digiroadiin noin kerran kuukaudessa. Yleisemmin päivitetään nopeusrajoituksiin ja joukkoliikennepysäkkeihin liittyviä tietoja. Esimerkiksi kääntymisrajoituksia tarkastetaan arviolta kerran vuodessa, sillä alkuperäinen tietolähdekin muuttuu vain harvakseltaan.

"Vähän aikaa sitten päivitettiin esimerkiksi meidän omia pysäkkirekisteriaineistojamme. Tiedot vietiin samalla myös Digiroadiin", Hölttä kertoo.

"Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että meillä on täällä kaupungilla omat rekisterit kunnossa ja ajan tasalla. Tämän jälkeen tietojen vieminen Digiroadiin on aika helppoa."

Uudet suunnitelmat ja muut muutoksia aiheuttavat tiedot viedään aina tuoreeltaan Digiroadiin.

"Jos tehdään vaikkapa laajempia nopeusrajoitusmuutoksia, niin tiedot saa päivitettyä tosi nopeasti Digiroadiin. Siinä ei varmaan mene kuin vartti, kun uudet datat klikkailee sinne. Tärkeintä on, että on hyvin tiedossa, mitä muutoksia on tullut ja omat suunnitelmat ovat ajan tasalla", Hölttä kertoo.

Digiroadista helposti tietoa eri toimialoille

Käytetäänkö Digiroadia kaupungilla sisäisesti?

"Olen ymmärtänyt, että joukkoliikenneosaston pysäkkitietoja hyödynnetään Waltti- ja Reittiopas -palveluissa. Joskus Digiroadista saatetaan katsoa yksittäisiä nopeusrajoitusalueita, sillä ne on sieltä nopea tarkistaa. Myös kaupungin meluselvityshankkeeseen Digiroadista haettiin väylät ja nopeusrajoitukset tausta-aineistoksi", Hölttä kertoo.

Digiroadin hyötyjä voisi Höltän mukaan kuuluttaa eri toimialoille laajemminkin. Moni saattaisi hyötyä esimerkiksi pelkistä katseluoikeuksista palveluun. Silloin aineisto olisi nopeasti selailtavissa ja laajemman yleisön katseltavissa.

Uusia käytänteitä kaivataan tiedon keräämiseen ja jakamiseen

Höltän mukaan Digiroad-ylläpitosovelluksen käytössä ei ole tullut vastaan suurempia haasteita. Muutamia kehitystoiveita mielessä kuitenkin on:

"Kyllähän tässä on semmoista päällekkäisten rekisterien ylläpitämistä, kun tiedot eivät vielä automaattisesti siirry omista rekistereistämme Digiroadiin", Hölttä toteaa.

Myös yksityisteitä koskevan paikkatiedon kokoamiseen tulisi Höltän mielestä löytää uusia käytänteitä, esimerkiksi yhteistyössä kuntien ja maanomistajien kanssa.

"Yksityisteiden tiedot eivät täysin kattavasti ole meillä kaupungillakaan ajan tasalla. Yksityisteiden paino- ja nopeusrajoitustietoja voitaisiin tehokkaammin kerätä vaikkapa yksityistieavustusten myöntämisen yhteydessä", Hölttä pohtii.

Tärkeä velvollisuus, joka hoituu helposti

Hölttä kertoo terveiset sekä kunnille että Digiroad-tiimille:

"Voisi kuvitella, että Digiroadia päivitettäisiin kunnissa enemmän, jos vain ymmärrettäisiin, kuinka helppoa ja nopeaa se on! Velvollisuus ylläpitää aineistoa on Jyväskylän kaupungilla koettu tärkeäksi. Peruspäivittämisestä olisi hyvä olla jatkuvasti koulutusta tarjolla. Olen itse osallistunut Digiroad-koulutukseen. Se oli todella hyödyllinen."

Digiroadin etusivulle

Digiroad on kansallinen tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon keskilinjageometria sekä tärkeimmät ominaisuustiedot. Digiroad tarjoaa kattavan, yhtenäisen, digitaalisessa muodossa oleva liikenneverkon kuvauksen. Aineisto mahdollistaa erilaisten reitinsuunnittelu-, navigointi-, matkailu- ja liikennetelemaattisten palveluiden kehittämisen ja tuotteistamisen. 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta