Hyppää sisältöön

Infra-alaa uhkaa osaamispula - mestari-kisällimalli yksi ratkaisukeinoista

Julkaistu 28.1.2021

Jos kulutat enemmän kuin tienaat, rahat loppuvat jossain välissä. Hieman samanlainen ongelma on nyt infra-alalla: alalta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Pitkässä juoksussa tämä aiheuttaa osaamispulan.

Piirroskuva tietyömaasta.

"Tuoreen Infra-alan koulutus ja osaaminen Suomessa -raportin mukaan alalle valmistuu vuosittain noin 600 opiskelijaa ja samaan aikaan eläkkeelle siirtyy noin 1200 henkilöä. Tällainen kehitys ei ole voi jatkua loputtomiin", sanoo rahoituksen johtava asiantuntija Seppo Toivonen Väylävirastosta.

Osaamispulan vähentämiseen tarvitaan monia eri keinoja. Esimerkiksi alan houkuttelevuutta on parannettava ja koulutuspaikkojen määrää lisättävä. Yksi tärkeä keino on myös mestari-kisällimallin laajempi hyödyntäminen.

"Kaikkia infra-alan jippoja ei voi oppia koulun penkillä. Alan kokeneen mestarin oppilaana on mahdollista kehittää omaa osaamista ja saada ansioluetteloon tärkeitä referenssejä", Toivonen toteaa.

Referenssien tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Väylävirasto asettaa tilaajana urakoille ja projekteille omat osaamisvaatimuksensa. Monet työt ovat niin vaativia, että niiden toteuttamisessa vaaditaan raudanlujaa kokemusta.

Suoraan haastavia urakoita ei voi tarjota vasta-alkajille, siihen liittyisi liikaa riskejä. Tuskin kukaan haluaisi, että isoa vinoköysisiltaa olisi rakentamassa henkilö, joka ei ole rakentanut edes pieniä siltoja. Toisaalta mestari voi täyttää tiukat vaatimukset ja samalla perehdyttää kisällin. Näin kisälli on jatkossa valmis vaativampiin tehtäviin.

"Toki Väyläviraston pitää tilaajana katsoa kriittisesti myös omia vaatimuksiaan. Esimerkiksi kunnossapidossa on mahdollista asettaa kevyemmät vaatimukset helpommille urakoille. Näistä saadulla kokemuksilla voi sitten ponnistaa vaativampiin tehtäviin", kertoo Toivonen.

Tarvitaan valtion ja yritysten yhteistyötä

Väylävirasto ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueet ovat Suomessa merkittäviä Infra-alan tilaajia. Jo siksi meillä on suuri rooli siinä, mihin suuntaan koko ala kehittyy. Esimerkiksi kilpailun mahdollistaminen on erittäin tärkeää. Jos urakoiden vaatimukset täyttäviä yrityksiä on vain kourallinen, vaarana on monopolitilanne.

"Jokaista urakkaa pitää katsoa kriittisin silmin, millaista osaamista siinä vaaditaan. Isossa kuvassa näyttäisi kuitenkin siltä, että osaamisen tarve ei vähene vaan pikemminkin kasvaa esimerkiksi tietomallinnuksen ja kestävän kehityksen periaatteiden takia", toteaa hankintajohtaja Jukka Karjalainen.

Vaativat urakat ja osaamispula eivät sovi oikein yhteen. Toisin sanoen nyt on aika toimia, ennen kuin nykyiset konkarit siirtyvät eläkkeelle.

Peliin tarvitaan tilaajan ja urakoitsijoiden yhteistyötä. Tilaajan on tarjottava urakoita, joissa on mahdollista oppia ja yrityksillä pitää olla halua kehittää henkilöstönsä osaamista. Onneksi yritykset ovat tarjonneetkin innolla työpareja erilaisiin tehtäviin, joihin mestari-kisällimalli on sopinut.

"Sitoutumista tarvitaan sekä tilaajalta että urakoitsijoilta. Mestari-kisällimallissa esimerkiksi perehdyttäminen vie aikaa. Siksi haluamme selvittää tarkasti, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Kertyneiden kokemusten perusteella saamme mallista toimivamman ja voimme huomioida sen tulevissa urakoissa. Tämä ei ole meille pelkkä kokeilu, vaan toivottavasti pysyvä toimintamalli. Haluamme alalle lisää osaajia ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen", toteaa Karjalainen.

"Olen oppinut hurjan paljon alle vuodessa"

Tampere–Seinäjoki-radan turvalaitteiden uusiminen on yksi hankkeista, jossa mestari-kisällimallia on käytetty. Weladolla työskentelevä projekti-insinööriharjoittelija Niko Myllykoski kertoo hankkeen parissa kertyneistä kokemuksistaan.

"Olen saanut loistavaa opastusta alusta pitäen kokeneilta mestareilta. He muun muassa auttavat ja kertovat, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vinkit ja neuvot ovat päivittäisessä käytössä", Myllykoski sanoo.

Mutta miten opastaminen onnistuu näin korona-aikana? Kaikkia asioita ei pääse näyttämään kädestä pitäen ja osa yhteydenpidosta hoidetaan puhelimen välityksellä. Tämä on Myllykosken mukaan tuonut mentorointiin omat haasteensa.

"Koronan tuomat rajoitukset ovat hieman sotkeneet mentorointia, mutta kaikki on sujunut silti kuin elokuvissa. Kokeneet asiantuntijat osaavat jopa näkemättä sanoa tiettyihin asioihin faktat", Myllykoski sanoo.

Myllykosken opinnot ovat vielä kesken, mutta jo nyt hän kokee mestareilta saatujen oppien täydentävän koulun penkiltä saatua teoriatietoa.

"Ehkäpä juuri ne tärkeimmät asiat opitaan mestareiden ja mentoreiden kautta. Itse olen nyt alle vuodessa oppinut hurjan paljoa uusia asioita alalta. Silti minulla on palava halu oppia lisää ja kehittyä tulevaisuuden tekijäksi", Myllykoski toteaa.

Hän myös kannustaa muita nuoria lähtemään infra-alalle. "Suosittelen ehdottomasti infra-alaa jokaiselle, jolla on kiinnostusta ja motivaatiota lähteä haastamaan itseään. Tällä alalla pääsee vaikuttamaan suuriin asioihin ja näkemään isoja projekteja ihan vierestä. Tämä on mielestäni yksi loistava syy infra-alalla työskentelyyn."

Lue lisää

Väylävirasto työpaikkana

Pääjohtaja Wihlman: Miltä näyttää infra-alan tulevaisuus