Helsinki–Riihimäki-ratahanke noudattaa Väyläviraston kestävän kehityksen periaatteita

Väylävirasto pyrkii toimimaan vastuullisesti ja edistämään kestävää kehitystä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi joukkoliikenteen käytön edistämistä, kestävää infrarakentamista ja materiaalien tehokasta käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. 

Väyläviraston uudet ympäristöperiaatteet määrittelevät, miten väylärakentamisen ja kunnossapidon ympäristövaikutuksia tunnistetaan ja lievennetään.

Myös Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä luomalla edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella.

Kiertotalous säästää ympäristön lisäksi myös kustannuksia, mikä kannustaa etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kiertotalouden rooli on koko ajan vahvistumassa. 

”Kestävän rakentamisen teema on viime vuosina kehittynyt merkittävästi. Asenteet alkavat muuttua ja ympäristöasiat koetaan yhä tärkeämmiksi myös infrarakentamisessa. Energiatehokkuudessa ja monissa kiertotaloutta edistävissä valinnoissa on taloudellinen näkökulma, mikä kannustaa yrityksiä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja”, kertoo Väyläviraston infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava.

Väylävirasto vähentää päästöjä ja edistää kiertotaloutta käyttämällä mahdollisimman paljon uusiomateriaaleja. Materiaalien hankinnassa tärkeä kriteeri on niiden kierrätettävyys ja mahdollisuus uusiokäyttöön. 

Ratapölkkyjen kierrätys on esimerkki Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen materiaalien kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. Riihimäen ratapihalla käytettiin kierrätyspölkkyjä, jotka kestävät vielä ainakin 30 vuotta. Lopulta täysin palvelleet pölkyt murskataan ja niiden materiaalit erotellaan ja kerätään talteen. Vanhoista ratapölkyistä on tehty jopa aurinkokeräimien jalkoja.

Hankkeessa on hyödynnetty myös kierrätyslasista valmistettua vaahtolasia radan kevennysrakenteena. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto pienen hiilijalanjälkensä ansiosta. Vaahtolasimursketta voi myös vaivattomasti käyttää uudelleen ja uudelleen. Lisäksi kevyen vaahtolasin kuljetuskustannukset ovat huomattavan pienet.

Väyläviraston hankkeissa ratakiskot ja -vaihteet kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan uudelleen käytettäviksi tai käytetään uusioteräksen raaka-aineena.

"Helsinki-Riihimäki-ratahankkeessa vanhat vaihteet viedään kiertoon. Vaihdetoimittaja tarkistaa, mitkä osat vanhoista vaihteista voidaan käyttää uudestaan", työmaavalvoja Terho Truhponen Rejlersiltä kertoo.
 

Väyläviraston ympäristöperiaatteet edistävät osaltaan kiertotaloutta. Esimerkiksi ratahankkeissa materiaaleja on kierrätetty jo pitkään, mutta niitä koskevat ohjeistukset tuovat uusiokäyttöön järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. 

”Otamme ensin suuremmissa hankkeissa käyttöön kiertotaloussuunnitelman sisältö- ja laadintaohjeen. Tarkoituksena on systematisoida kiertotalousnäkökulma kaikissa suunnitteluhankkeissa”, kertoo kiertotalouden ja uusiomateriaalien asiantuntija Henna Teerihalme Väylävirastosta. 

”Suunnittelemme uutta kestämään pitkään, emmekä hukkaa materiaaleja. Pidämme huolta myös rakentamisen tiedonhallinnasta ja huomioimme kiertotalouden eri keinot suunnittelusta lähtien”, Teerihalme jatkaa.

Lisäksi Väylävirastolla on työkaluja, jotka auttavat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Arviointimenetelmä, päästötietokanta ja laskentatyökalu kirittävät kohti vähähiilisempää infrarakentamista. Ohjeita päivitetään työkalujen käytöstä kertyvän kokemuksen perusteella. 
 

Ratarakentaminen tuo usein muutoksia radanvarressa viihtyvien lajien elinympäristöihin. Onneksi on myös keinoja, joilla voidaan vähentää näitä haittavaikutuksia ja jopa lisätä luonnon monimuotoisuutta. Hyvä esimerkki on radanvarren paahdevallit, joita on rakennettu tässä hankkeessa.

”Paahdevalli on uhanalaisia kasvi- ja perhoslajeja varten tehty rakenne, jolla on tärkeä tehtävä lajien olemassaolon turvaamisessa. Valliin on sijoitettu paahdeympäristön pintamaita, jolloin mahdollistetaan uuden paahdeympäristön elinolosuhteiden kehittyminen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.

Valliin on sijoitettu paahdeympäristön pintamaita, jotka mahdollistavat uuden paahdeympäristön elinolosuhteiden kehittymisen. Hankkeessa paahdevalleja on rakennettu Hausjärven Monnin suoralle.  

Lue lisää Monnin suoran paahdevallista.

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.