Helsinki–Riihimäki-ratahanke: Paahdevalli turvaa uhanalaisia kasvi- ja perhoslajeja
Julkaistu 27.8.2024
Helsingin ja Riihimäen välille rakennettava lisäraide tuo muutoksia radanvarressa viihtyvien kasvi- ja perhoslajien elinympäristöihin. Hausjärven Monnin suoralle rakennettu paahdevalli tarjoaa suojaisan elinympäristön monille uhanalaisia lajeille. Monnin suora on valtakunnallisesti arvokas paahdealue.
Juna suhahtaa Hyvinkäältä päärataa pitkin kohti Riihimäkeä. Äkkiseltään katsottuna ratapenkka Hausjärven Monnin suoran kohdalla ei näytä erityiseltä. Auringon alla porottavan karun näköisen radanvarren ei uskoisi olevan merkittävä elinympäristö monelle uhanalaiselle lajille.
Radanvarret ovat kuitenkin arvokkaita paahdeympäristöjä, joissa elää oma paahdelajistonsa. Paahdeympäristöillä tarkoitetaan alueita, jotka ovat avoimia ja alttiita voimakkaalle auringonpaahteelle.
Alkuperäisten paahdeympäristöjen määrä on vähentynyt merkittävästi. Ne ovat vaarassa hävitä, sillä metsäpaloja torjutaan tehokkaasti, ja avoimet alueet kasvavat herkästi umpeen. Paahdeympäristöjen vähenemisen myötä ratapengerten ja muiden ihmistoiminnan vaikutuksesta syntyneiden elinalueiden merkitys on korostunut.
Lisäraide muuttaa kasvi- ja perhoslajien elinympäristöä
Monnin suoran kohdalle rakennettava lisäraide aiheuttaa radanvarressa elävien uhanalaisten kasvi- ja perhoslajien elinympäristölle muutoksia. Monnin suoran paahdeympäristöä suojelee nyt paahdevalli.
”Paahdevalli on uhanalaisia kasvi- ja perhoslajeja varten tehty rakenne, jolla on tärkeä tehtävä lajien olemassaolon turvaamisessa. Valliin on sijoitettu paahdeympäristön pintamaita, jolloin mahdollistetaan uuden paahdeympäristön elinolosuhteiden kehittyminen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.
Paahdevallille on siirretty Monninlinjan rata-alueelta paahdelajeja sisältävää maa-ainesta marraskuussa 2023 sekä huhtikuussa 2024.
Paahdevalli on elintärkeä uhanalaisille perhoslajeille
Monninlinjan paahdeympäristön kasvit ovat uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien hyönteislajien ravintokasveja.
”Paahteisessa ja sorapintaisessa ratapenkassa esiintyy perhosten ravintokasveista esimerkiksi keltasauramoa ja ketomarunaa. Nämä ovat elintärkeitä alueella esiintyville erittäin uhanalaisille perhosille: sauramoviirukoille, sauramomykerökoille sekä kenttäpussikoille”, kertoo ympäristöpäällikkö Pinja Kasvio.
Lisäksi ratapenkereellä kasvaa suojeltavaa, rauhoitettua ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltua ketonukkia. Ketonukki on yksivuotinen, lämpimillä ja kuivilla hiekkapohjaisilla alustoilla, kuten kedoilla ja radanvarsilla, kasvava kasvilaji.
”Paahdevallin tarkoituksena on ollut ensisijaisesti suojella alueella näitä kasveja ja perhoslajeja siirtämällä kasveja ja niiden siemeniä sisältäviä pintamaita radanvarresta paahdevallille sekä Kakslammin luonnonsuojelualueelle”, Kasvio kuvailee.
Radan läheisyydessä sijaitsevan paahdevallin lisäksi kasveja on siirretty turvaan kasvihotelliin Kakslammen luonnonsuojelualueelle. Lisäraiteen valmistumisen jälkeen pintamaata ja lajistoa on mahdollista siirtää ja palauttaa takaisin ratapenkereelle.
“Uhanalaisten lajien suojeleminen on tärkeää hankkeella, sillä samalla suojelemme Suomen luonnon monimuotoisuutta”, muistuttaa Kasvio.
Helsinki–Riihimäki-hankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2028. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.