Helsinki–Riihimäki-rataa kehitetään osana valtakunnallista rataverkkoa

Helsingin ja Riihimäen välisen rataosan kapasiteetti on kovilla palvellessaan kasvaneita liikennemääriä. Helsinki–Riihimäki välityskyvyn nostaminen liittyy Helsingin ja Tampereen välisen pääradan ja laajemmin koko Suomen rataverkon kehittämiseen. Pääradan varrella asuu noin kolme miljoonaa suomalaista, joten pääradan sujuva ja saavutettava raideliikenne vaikuttaa olennaisesti monen arkeen. 

Hankkeen suunnitteluratkaisut on tehty tulevaisuuden liikenne ja matkustajakysyntätarpeet huomioiden. Toimenpiteet ulottuvat laajalle alueelle ja ne vaikuttavat koko Suomen raideliikenteeseen.

”Vuonna 2015 alkaneen Helsinki-Riihimäki-hankkeen ensimmäisen vaiheen myötä laitureita on parannettu ja esteettömiä yhteyksiä toteutettu asemille esimerkiksi Riihimäellä, Järvenpäässä ja Tikkurilassa. Esteettömyys palvelee liikuntarajoitteisten lisäksi matkalaukkujen tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Keravan lisäraide on parantanut tavaraliikenteen kuljetuskapasiteettia, kertoo projektipäällikkö ja Etelä-Suomen aluevastaava Anna Miettinen Väyläviraston ratasuunnitteluyksiköstä. 

Uusittujen raiteiden ansiosta junat pääsevät ajamaan sujuvammin Riihimäen ratapihan läpi.  Ensimmäisessä vaiheessa Riihimäen aseman palvelutasoa kohennettiin rakentamalla asemalle korotetut laiturit ja uusi hissi. Nyt kulkeminen asemalla on esteetöntä. Samalla uusittiin myös aseman vanhat rakenteet, kuten laiturikatokset, -näytöt ja valaistus.   

Radan parantamisen myötä myös radan varren kaupungit kehittyvät, kun niiden saavutettavuus paranee. Raideliikenteen kehittämistyötä tehdäänkin yhdessä kaupunkien kaavoituksen kanssa. Esimerkiksi Tikkurilan ja Järvenpään asemanseudut ovat kasvaneet monipuolisiksi matkakeskuksiksi.

Ainolan aseman ympärille kaupunki on kehittämässä lähipalveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä tarjoavaa alue-keskusta, jossa yhdistyvät monipuolinen asuminen, työpaikat, helppo liikkuminen sekä uuden Ainolan aseman liityntäpysäköinti. Suunnittelua ja rakentamista tehdään yhteistyönä ratahankkeen ja kaupunkien kesken, toimivan kokonaisuuden toteuttamiseksi. 
 

Pääradan parantaminen nopeuttaa lähijunaliikennettä, kun raiteille tulee lisää kapasiteettia ja aikatauluihin voidaan suunnitella kauko- ja lähijunien ohitus ilman raiteen vaihtoa.  ”Kapasiteetin lisääminen liikennepaikkoja parantamalla ja lisäraiteita rakentamalla helpottaa myös raiteiden kunnossapitoa ja hitaampien työkoneiden liikkumista. Lisäkapasiteetti mahdollistaa myös henkilöliikenteen vuorojen lisäämisen”, kertoo Miettinen.

Keravan pohjoispuoleinen tavaraliikenne on sovitettava yhteen henkilöliikenteen aikataulujen ja nopeuksien kanssa. Kapasiteetin lisääminen mahdollistaa myös tavaraliikenteen nykyistä vapaamman aikataulutuksen ja lisää tavaraliikenteen kilpailukykyä raiteilla.