Hyppää sisältöön

Helsinki–Riihimäki-rataa kehitetään osana valtakunnallista rataverkkoa

Julkaistu 25.8.2023

Rataosa Helsingin ja Riihimäen välillä on junamääriltään Suomen vilkkain. Vuonna 2022 Suomen rautatieverkolla tehtiin runsaat 13 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa, joista yli 4,6 miljoonaa Helsingin ja Riihimäen välillä. Tavaraliikenteen osuus kuljetuksista rautateillä koko Suomen osalta oli 31 miljoonaa tonnia, josta noin 3 miljoonaa tonnia kulki Kerava–Riihimäki-rataosuudella.

Juna ja kiskot ylhäältäpäin kuvattuna

Helsingin ja Riihimäen välisen rataosan kapasiteetti on kovilla palvellessaan kasvaneita liikennemääriä. Helsinki–Riihimäki välityskyvyn nostaminen liittyy Helsingin ja Tampereen välisen pääradan ja laajemmin koko Suomen rataverkon kehittämiseen. Pääradan varrella asuu noin kolme miljoonaa suomalaista, joten pääradan sujuva ja saavutettava raideliikenne vaikuttaa olennaisesti monen arkeen. 

Parannuksia tehty jo liikennepaikoilla

Hankkeen suunnitteluratkaisut on tehty tulevaisuuden liikenne ja matkustajakysyntätarpeet huomioiden. Toimenpiteet ulottuvat laajalle alueelle ja ne vaikuttavat koko Suomen raideliikenteeseen.

”Vuonna 2015 alkaneen Helsinki-Riihimäki-hankkeen ensimmäisen vaiheen myötä laitureita on parannettu ja esteettömiä yhteyksiä toteutettu asemille esimerkiksi Riihimäellä, Järvenpäässä ja Tikkurilassa. Esteettömyys palvelee liikuntarajoitteisten lisäksi matkalaukkujen tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Keravan lisäraide on parantanut tavaraliikenteen kuljetuskapasiteettia, kertoo projektipäällikkö ja Etelä-Suomen aluevastaava Anna Miettinen Väyläviraston ratasuunnitteluyksiköstä. 

Uusittujen raiteiden ansiosta junat pääsevät ajamaan sujuvammin Riihimäen ratapihan läpi.  Ensimmäisessä vaiheessa Riihimäen aseman palvelutasoa kohennettiin rakentamalla asemalle korotetut laiturit ja uusi hissi. Nyt kulkeminen asemalla on esteetöntä. Samalla uusittiin myös aseman vanhat rakenteet, kuten laiturikatokset, -näytöt ja valaistus.   

Mies taluttaa pyörää Riihimäen aseman laiturilla

Kaupungit kehittyvät toimivien liikenneyhteyksien mukana

Radan parantamisen myötä myös radan varren kaupungit kehittyvät, kun niiden saavutettavuus paranee. Raideliikenteen kehittämistyötä tehdäänkin yhdessä kaupunkien kaavoituksen kanssa. Esimerkiksi Tikkurilan ja Järvenpään asemanseudut ovat kasvaneet monipuolisiksi matkakeskuksiksi.

Ainolan aseman ympärille kaupunki on kehittämässä lähipalveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä tarjoavaa alue-keskusta, jossa yhdistyvät monipuolinen asuminen, työpaikat, helppo liikkuminen sekä uuden Ainolan aseman liityntäpysäköinti. Suunnittelua ja rakentamista tehdään yhteistyönä ratahankkeen ja kaupunkien kesken, toimivan kokonaisuuden toteuttamiseksi. 
 

Intercity-juna lähdössä Järvenpään asemalta

Kapasiteetin lisääminen parantaa raideliikenteen kilpailukykyä

Pääradan parantaminen nopeuttaa lähijunaliikennettä, kun raiteille tulee lisää kapasiteettia ja aikatauluihin voidaan suunnitella kauko- ja lähijunien ohitus ilman raiteen vaihtoa.  ”Kapasiteetin lisääminen liikennepaikkoja parantamalla ja lisäraiteita rakentamalla helpottaa myös raiteiden kunnossapitoa ja hitaampien työkoneiden liikkumista. Lisäkapasiteetti mahdollistaa myös henkilöliikenteen vuorojen lisäämisen”, kertoo Miettinen.

Keravan pohjoispuoleinen tavaraliikenne on sovitettava yhteen henkilöliikenteen aikataulujen ja nopeuksien kanssa. Kapasiteetin lisääminen mahdollistaa myös tavaraliikenteen nykyistä vapaamman aikataulutuksen ja lisää tavaraliikenteen kilpailukykyä raiteilla.