Suunnittelutilanne
Lapin elinvoimakeskus sekä Kemin, Keminmaan, Tornion, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat laativat viitoituksen yleissuunnitelmaa maantieverkolle ja katuverkolle. Suunnittelualue alkaa Simon kunnan rajalta ja ulottuu Utsjoen kuntaan sekä Ruotsin ja Norjan välisiin rajoihin. Suunnitelmien taso vastaa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua.
Suunnitelmien sisältöä ovat kommentoineet ja täydentäneet kuntien lisäksi Väylävirasto, Saamelaiskäräjät, Lapin hyvinvointialue, Lapin lennosto, Jääkäriprikaati, Rajavartiolaitos, Finavia ja Tulli. Suunnitelmien nimistö on tarkastettu Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnassa, Maanmittauslaitoksen nimistötuotannossa ja Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimistossa.
Lähtökohta
Maantieverkon ja katuverkon viitoituksen tulee vastata 1.6.2020 voimaan astunutta tieliikennelakia (729/2018), valtioneuvoston asetusta liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (379/2020) ja sen mukaisten opastusmerkkien käytön periaatteita ja suunnitteluratkaisuja sekä tämän asetuksen 29 § kielimäärittelyjä vuoden 2039 loppuun mennessä.
Viitoituksessa merkkien värit, tunnukset, tekstit ja tekstikoot perustuvat Traficomin määräyksiin liikenteenohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoista. Väyläviraston vastuulla on yhtenäinen maanteiden viitoituksen ohjeistus osaksi koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuutta. Elinvoimakeskus vastaa suunnitteluvaiheiden viitoitussuunnitelmien alueellisesta toteuttamisesta ja viitoituksen ylläpidosta. Saamen kielineuvoston yhteistyön keskiössä saamen kielen oikeellisuus viitoitussuunnitelmien ja viitoituksen merkkien toteutuksessa.
Lapissa uudenlaisina viitoittavina kohteina voivat näkyä keskustatunnus sekä varareittitunnus, joka on uusi väriyhdistelmä pääteiden tienumerotunnuksille. Lisäksi terveyspalveluiden viitoittaminen määräytyy kunnan terveyspalvelutasosta. Lapin terveyspalveluiden viittoittamiseen osallistuu Lapin hyvinvointialue.
Hankkeen tärkeimmät tavoitteet
Lapin alueellisen viitoituksen yleissuunnittelussa Kemin, Keminmaan, Tornion, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella yhtenäistetään ja varmistetaan viitoituksen jatkuvuus. Suunnitelmissa määritellään alemman tieverkon viitoituskohteet.
Suunnitelmat luovat viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden viitoituksen yhteysvälisuunnitelmaan tieosuuksilla valtatiellä 4 Oulu-Utsjoki ja valtatiellä 29 Kemi-Tornio. Tieverkon alueellinen viitoitussuunnitelma ulottuu maantieverkon lisäksi katuverkolle. Valta- ja kantateiden kohteet toimivat perustana muun maantieverkon ja katuverkon viitoitussuunnittelulle.
Viitoituksen tavoitteena on viitoitettavien kohteiden jatkuvuus ja yhdenmukaisuus, liikenneturvallisuus ja tieverkon jäsentely. Merkkien tulee olla liikenneturvallisuuden näkökulmasta havaittavia ja luettavia. Viitoitettavien kohteiden määrää on rajoitettava, jotta merkin luettavuus säilyy tienkäyttäjän näkökulmasta riittävänä ja merkistä tule niin suurta, että se alentaa liikenneturvallisuutta. Mitä usemapia kohteita samassa merkissä esitetään, sitä tärkeämpää tämä on.
Alueellinen viitoitussuunnitelma helpottaa viitoituksen ylläpitoa
Aikaisessa vaiheessa aloitetussa viitoitussuunnittelussa voidaan huomioida viitoituksen yhtenäisyys ja tarpeet sekä vähentää myöhäisemmissä suunnitteluvaiheissa havaittuja puutteita. Alueellinen viitoitussuunnitelma voi mahdollistaa yksittäisen merkin uusimisen tavoitetilanteen mukaiseksi normaalin ylläpitoprosessin tai merkin vaurioitumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa viitoituksessa voi esiintyä epäjatkuvuutta, kunnes viitoituksen tavoitetila on saavutettu rahoituksen puitteissa.
Tieverkolla on paljon huonokuntoisia opasteita, joita ei voida rahoitussyistä uusia heti. Tästä syystä virheellisyyksiä esim. kirjoitusasussa sisltäviä opastusmerkkejä ei välttämättä voida uusia heti, vaan vasta siinä vaiheessa, kun ne pitää uusia merkin huonon kunnon vuoksi.
Saamen kielten oikeellisuus viitoituksessa
Pohjois-Sodankylän (Lapin paliskunnan alue, mm. Vuotso ja Porttipahta), Inarin, Utsjoen ja Enontekiön alueilla viitoitus on edellyttänyt oikeellisuuden ja ajantasaisuuden tarkastamista ja täydentämistä saamen kielten osalta. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
.docx.png/d31e2595-4aaf-bbd3-4bbe-f7ceaf2054bb?t=1768910923814)
Saamelaisten kotiseutualueen merkeissä käytettävä nimistön oikeellisuus ja merkeissä käytettävä saamen kieli tai saamen kielet tarkastetaan tapauskohtaisesti. Saamen kieli/kielet valitaan merkin sijaintipaikalla puhuttavan saamen kielen/kielten mukaan. Tapauskohtaisesti paikannimimerkeissä voidaan käyttää useampaa saamen kieltä samanaikaisesti, mikäli se on teknisesti ja liikenneturvallisuus huomioon ottaen mahdollista. Suunnistustauluissa ja muissa opastemerkeissä, missä esitetään useita viitoituskohteita samanaikaisesti, merkin luettavuuden varmistamiseksi on rajattava käytettävä saamen kieli yhteen kerrallaan.
Saamenkielinen viitoitus tarkastetaan Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimistossa. Saamen kielineuvosto (Saamelaiskäräjät) päättää ja hyväksyy Saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuvien Lapin alueen viitoitussuunnitelmien saamenkielisten viitoitusten nimistön ja kielen. Saamen kielineuvosto päättää useamman saamen kielen sisältävissä merkeissä saamen kielten järjestyksen.
Muut kielet
Saamelaisten kotiseutualueella olevassa liikenneohjauslaitteissa käytetään suomen kielen lisäksi saamen kieltä. Valtioneuvoston asetus liikenneohjauslaitteiden käytöstä 29 § edellyttää suomen kielen lisäksi ruotsin kieltä, mikäli liikenneohjauslaitteissa käytetään virallisten kansalliskielten lisäksi muuta kieltä, esimerkiksi englannin ja norjan kieltä. Tällaisia viitoituskohteita esiintyy etenkin raja-asemien läheisyydessä.
Suunnittelun eteneminen ja aikataulu
Yleissuunnitelmat valmistuvat vuonna 2026.
Suunnitelmavaiheen vuorovaikutus
Lapin elinvoimakeskus ja Saamelaiskäräjät ovat toteuttaneet saamen kotiseutualueella (alueilla) yhteisön hyväksynnän ja avoimuuden saavuttamiseksi suunnitelmien esittely- ja keskustelutilaisuuksia helmikuussa ja huhtikuussa 2026.