Lapin alueellinen viitoituksen yleissuunnittelu - Kemi, Keminmaa, Tornio, Rovaniemi, Simo, Tervola, Sodankylä, Inari ja Utsjoki

Suunnittelutilanne

Lapin elinvoimakeskus sekä Kemin, Keminmaan, Tornion, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat laativat viitoituksen yleissuunnitelmaa maantieverkolle ja katuverkolle. Suunnittelualue alkaa Simon kunnan rajalta ja ulottuu Utsjoen kuntaan sekä Ruotsin ja Norjan välisiin rajoihin. Suunnitelmien taso vastaa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua. 

Suunnitelmien sisältöä ovat kommentoineet ja täydentäneet kuntien lisäksi Väylävirasto, Saamelaiskäräjät, Lapin hyvinvointialue, Lapin lennosto, Jääkäriprikaati, Rajavartiolaitos, Finavia ja Tulli. Suunnitelmien nimistö on tarkastettu Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnassa, Maanmittauslaitoksen nimistötuotannossa ja Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimistossa.

Lähtökohta

Maantieverkon ja katuverkon viitoituksen tulee vastata 1.6.2020 voimaan astunutta tieliikennelakia (729/2018), valtioneuvoston asetusta liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (379/2020) ja sen mukaisten opastusmerkkien käytön periaatteita ja suunnitteluratkaisuja sekä valtioneuvoston asetusta liikenteenohjauslaitteiden käytöstä 29 § näillä näkymin vuoden 2030 kesäkuun alkuun mennessä. Lapissa uudenlaisina viitoittavina kohteina voivat näkyä keskustatunnus sekä varareittitunnus, joka on uusi väriyhdistelmä pääteiden tienumerotunnuksille. Lisäksi terveyspalveluiden viitoittaminen määräytyy kunnan terveyspalvelutasosta.

Hankkeen tärkeimmät tavoitteet

Lapin alueellisen viitoituksen yleissuunnittelussa Kemin, Keminmaan, Tornion, Rovaniemen, Simon, Tervolan, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella yhtenäistetään ja varmistetaan viitoituksen jatkuvuus. Suunnitelmissa määritellään alemman tieverkon viitoituskohteet.

Suunnitelmat luovat viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden viitoituksen yhteysvälisuunnitelmaan tieosuuksilla valtatiellä 4 Oulu-Utsjoki ja valtatiellä 29 Kemi-Tornio. Tieverkon alueellinen viitoitussuunnitelma ulottuu maantieverkon lisäksi katuverkolle. Valta- ja kantateiden kohteet toimivat perustana muun maantieverkon ja katuverkon viitoitussuunnittelulle.

Alueellinen viitoitussuunnitelma helpottaa viitoituksen ylläpitoa

Aikaisessa vaiheessa aloitetussa viitoitussuunnittelussa voidaan huomioida viitoituksen yhtenäisyys ja tarpeet sekä vähentää myöhäisemmissä suunnitteluvaiheissa havaittuja puutteita. Alueellinen viitoitussuunnitelma voi mahdollistaa yksittäisen merkin uusimisen tavoitetilanteen mukaiseksi normaalin ylläpitoprosessin tai merkin vaurioitumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa viitoituksessa voi esiintyä epäjatkuvuutta, kunnes viitoituksen tavoitetila on saavutettu rahoituksen puitteissa.

Saamen kielten oikeellisuus viitoituksessa

Pohjois-Sodankylän (Lapin paliskunnan alue, mm. Vuotso ja Porttipahta), Inarin, Utsjoen ja Enontekiön alueilla viitoitus on edellyttänyt oikeellisuuden ja ajantasaisuuden tarkastamista ja täydentämistä saamen kielten osalta. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Saamelaisten kotiseutualueen merkeissä käytettävä nimistön oikeellisuus ja merkeissä käytettävä saamen kieli tai saamen kielet tarkastetaan tapauskohtaisesti. Saamen kieli/kielet valitaan merkin sijaintipaikalla puhuttavan saamen kielen/kielten mukaan. Tapauskohtaisesti paikannimimerkeissä voidaan käyttää useampaa saamen kieltä samanaikaisesti, mikäli se on teknisesti ja liikenneturvallisuus huomioon ottaen mahdollista. Suunnistustauluissa ja muissa opastemerkeissä, missä esitetään useita viitoituskohteita samanaikaisesti, merkin luettavuuden varmistamiseksi on rajattava käytettävä saamen kieli yhteen kerrallaan.

Saamenkielinen viitoitus tarkastetaan Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimistossa. Saamen kielineuvosto (Saamelaiskäräjät) päättää ja hyväksyy Saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuvien Lapin alueen viitoitussuunnitelmien saamenkielisten viitoitusten nimistön ja kielen. Saamen kielineuvosto päättää useamman saamen kielen sisältävissä merkeissä saamen kielten järjestyksen.

Muut kielet

Saamelaisten kotiseutualueella olevassa liikenneohjauslaitteissa käytetään suomen kielen lisäksi saamen kieltä. Saamelaisten kotiseutualueilla saamen kieli tulee suomen kielen jälkeen, mikäli kunnan enemmistö kieli on suomen kieli. Valtioneuvoston asetus liikenneohjauslaitteiden käytöstä 29 § edellyttää suomen kielen lisäksi ruotsin kieltä, mikäli liikenneohjauslaitteissa käytetään virallisten kansalliskielten lisäksi muuta kieltä, esimerkiksi englannin ja norjan kieltä. Tällaisia viitoituskohteita esiintyy etenkin raja-asemien läheisyydessä.

Suunnittelun eteneminen ja aikataulu

Yleissuunnitelmat valmistuvat keväällä 2026. 

Suunnitelmavaiheen vuorovaikutus

Lapin elinvoimakeskus ja Saamelaiskäräjät toteuttavat saamen kotiseutualueella (alueilla) yhteisön hyväksynnän ja avoimuuden saavuttamiseksi suunnitelmien esittely- ja keskustelutilaisuuksia helmikuussa ja huhtikuussa 2026. Esittelyn jälkeen yhteisöillä on mahdollisuus antaa suunnitelmiin palautteita, jotka koostetaan kielineuvostolle.