Teiden kunnossapito

Tieverkon turvallisuus ja liikennöitävyys taataan huolellisella kunnossapidolla. Maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja korjaus.

Asfalttia päällystetään moottoritiellä.

Suomessa on noin 50 750 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.

Tienpidon rahoista päätetään eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksestä päätettäessä eduskunta lyö lukkoon myös perusväylänpidolle varatut määrärahat. Päällystystyöt ja tiemerkintöjen uusiminen ovat osa perusväylänpitoa.

Tiestö on jaettu 79 urakka-alueeseen. Hoitourakoitsijat vastaavat maanteiden hoidosta Väyläviraston määrittelemän palvelutason mukaan. Tiet on jaettu käytön mukaan hoitoluokkiin, joilla toimenpideajat esimerkiksi lumen auraamisen suhteen vaihtelevat. Tutustu karttaan hoitourakoista ja -urakoitsijoista maanteiden hoidon kilpailutuksen sivuilla.

Teitä ylläpidetään, jotta niillä voidaan liikennöidä turvallisesti. Päällysteiden korjaamisella ja paikkaamisella huolehditaan, että teiden pinnan kunto säilyy hyvänä. Pinnan kunto vaikuttaa ajamiseen ja suojaa päällysteen alla olevia rakennekerroksia.

Voit tarkistaa kartalta, onko käyttämäsi tie valtion, kunnan vai yksityisen omistama. Kartalle on merkitty myös valtion kävelyn ja pyöräilyn väylät, joita ELY-keskukset ylläpitävät. Linkki karttaan (Suomen väylät)

Haluatko antaa palautetta esimerkiksi väylien kunnosta tai talvihoidosta? Voit antaa palautetta Palauteväylän kautta. Kun teet ilmoitusta, valitse kartalta tarkempi palautteeseen liittyvä sijainti. Palauteväylä ilmoittaa, jos palautetta koskeva tie kuuluukin kunnalle tai yksityiselle omistajalle. Anna palautetta väylien kunnosta (Palauteväylä)

 

Ajankohtaista

Takaisin Väylien korjausvelka

Väylien korjausvelka

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.

Väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2024 alussa noin 4 168 miljoonaa euroa. Korjausvelasta tieverkolle kohdistuu 2 539 miljoonaa (61 %), rataverkolle 1 599 miljoonaa (38 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (1 %).

Valtion väyläverkon korjausvelan jakautuminen väylämuodoittain. Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja noin 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.
Noin 60 % korjausvelasta tulee tieverkolta ja noin 40 % rataverkolta, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän.

Korjausvelan kehitys

Kokonaisuudessaan korjausvelan ennustetaan kasvavan vuonna 2024 noin 1,2 prosentilla eli noin 50 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa korjausvelkasumma olisi 4 220 miljoonaa euroa. Korjausvelan kasvu siis jatkuisi, mutta hidastuisi vuoteen 2023 verrattuna.

Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan kyseisen vuoden kustannustasoa.
Kuvaajassa korjausvelan vuoden alun tilanne ja ennuste vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2023 korjausvelan määrä korjattiin vastaamaan ajankohtaista kustannustasoa.

Korjausvelan laskentamalli kehittyy tietopohjan parantuessa

Väyläomaisuuden määrä ja kuntotila perustuvat Väyläviraston keräämään tietoon. Korjaustarve määräytyy pääosin kuntotilasta ja kuntokriteereistä. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.

Laskelmassa käytetyt korjausten yksikköhinnat vastaavat vuoden 2023 tasoa. Korjausvelan laskentamallia kehitetään sitä mukaa, kun eri omaisuuslajien tietopohja parantuu.

Korjausvelkalaskelma päivitetään kahdesti vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.