Turvalaitteiden purkaminen vaatii vankkaa osaamista

Purkutyöt alkoivat huhtikuussa ja valmistuvat syyskuun aikana ja jakaantuvat kahteen kokonaisuuteen: ulko- ja sisälaitteiden purkamiseen. Toisin kuin viimevuotiset turvalaitteiden käyttöönotot, purkutyöt eivät juurikaan vaikuta junaliikenteeseen.

”Urakoitsija on tehnyt koko rataosalle kartoituksen, mitä kaikkia laitteita hankealueella on purettavana. Kartoitustyön perusteella suunnitellaan yhdessä urakoitsijan kanssa, mitä puretaan”, kertoo turvalaitteiden rakennuttaja Niika Hämäläinen töiden etenemisestä.

Turvalaitteiden purkaminen vaatii urakoitsijalta hyvää asiantuntemusta, koska on tärkeää tietää ja osaa selvittää, mitä laitteita voidaan purkaa ja millä on edelleen vaikutusta nyt käytössä oleviin järjestelmiin.

”Kaikkea ei voi purkaa ilman selvityksiä pois. Esimerkiksi vanhoissa laitetiloissa kulkee tietoliikenneyhteyksiä, jotka ovat käytössä olevia yhteyksiä. Urakoitsijan pitää osata ammattitaidollaan katsoa ne kohteet ja ratkomme sitten porukalla, miten tällaisissa kohteissa edetään.” 

“Väyläviraston tavoitteena on vähentää luonnonmateriaalien käyttöä ja edistää jätteiden hyötykäyttöä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kaikki käyttökelpoinen materiaali, mille on tulevaisuudessa tarvetta mahdollisesti muilla rataosilla tai muilla projekteilla, otetaan talteen ja toimitetaan Väyläviraston varastoon” Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Nirhamo kertoo. Materiaali, mitä ei voida hyödyntää jatkossa, pyritään kierrättämään. Näin tehdään esimerkiksi kaapeleille, jotka toimitetaan kierrätyslaitokselle.

”Uusiokäyttöön otettavat materiaalit on määritelty etukäteen katselmuksella, joten urakoitsija tietää töiden edetessä, mitä säästetään. Määrät riippuvat liikennepaikasta, sillä eri puolilla hankealuetta on hyvin eri-ikäisiä laitteita. Vanhimmat ovat kymmeniä vuosia vanhoja”, Hämäläinen toteaa.

Turvalaitteiden rakennuttaja Niika Hämäläinen.