Hankkeiden suunnittelun vaiheet

Väylähankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi. Kunkin vaiheen suunnittelutarkkuus ja päätöksenteko sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. Maanteiden suunnittelun vastuullisista tahoista on kerrottu suunnittelun lähtökohdat osiossa.

Tie- ja ratahankkeiden suunnittelu etenee vaiheittain:
1) esiselvitys
2) yleissuunnitelma
3) tie- ja ratasuunnitelma sekä
4) rakentamissuunnitelma

Kaikkia suunnitteluvaiheita ei aina tarvita, jos hankkeen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaiheita voidaan tarvittaessa yhdistää.

Vesiväylähankkeissa yleissuunnitelmaa seuraa vesilain mukainen lupahakemus, jolla haetaan oikeudet hankkeen toteuttamiseen. Vesilupaprosessia seuraa rakentamissuunnittelu kuten tie- ja ratahankkeissakin. 

Tiehankkeen suunnittelutyön taustalla on aina mm. liikenne- ja tieolosuhteiden sekä tien lähiympäristön olosuhteiden seuranta ja niiden kehittymisen ennakointi. Ratahankkeiden taustalla on rataverkon kehittäminen ja liikennöitävyyden ylläpitäminen. Vesiväylähankkeissa taustalla on kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen tarvitsemien väylien kehittäminen. 

Suunniteltaessa uutta tietä tai nykyisen tien parantamista taikka uutta rautatietä tai rataosuuden parantamista, on suunnittelun perustuttava maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Vesiväylien suunnittelu ei perustu kaavoitukseen, vaan väylän sijainti päätetään vesilain mukaisessa luvassa. Luvan myöntämisessä kuitenkin huomioidaan kaavoitukselliset asiat.
 

 

Tien ja rautatien suunnittelun vaiheet liittyvät maankäytön suunnitteluun seuraavasti:

Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tie- ja ratahankkeiden tarvetta ja ajoitusta maakuntakaavan ja yleiskaavan likimääräisellä tarkkuustasolla. Esiselvitysvaiheessa väylän sijainnista voi olla monta eri vaihtoehtoista linjausta. Tarkemmassa suunnittelussa vaihtoehtojen määrä vähenee. 

Esiselvitysvaiheessa selvitetään yhteiskunnan kehittymisen aiheuttamat muutokset liikkumistarpeissa ja liikenneoloissa ja suunnitellaan toimenpiteet, joilla voidaan vastata liikenneolojen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Esiselvityksen tuloksena hahmottuu hanke tai useita hankkeita, joille on alustavasti selvitetty mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä vaikutuksineen ja kustannuksineen. 

Yleissuunnitelma vastaa yleiskaavatasoista tai asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua. Yleissuunnitelmassa määritellään tien ja rautatien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. 

Yleissuunnitelmassa esitetään tien tai radan tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Suunnittelutarkkuus sovitetaan siten, että suunnitelman tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus tulee varmistetuksi.

Mikäli lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), väylähankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan yleensä YVA-lain mukaisesti yleissuunnitteluvaiheessa.  YVA –menettelyä voidaan soveltaa myös tie-/ratasuunnitteluvaiheessa. YVA-menettelystä on kerrottu vaikutusten arviointi välilehdellä. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) tekee yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen. 

Maantien yleissuunnitelman vaiheet on kuvattu tarkemmin erillisessä yleissuunnittelun kulku -esitteessä.

Tie- ja ratasuunnitelman laatiminen on hankkeen toteutukseen tähtäävää tien ja yksityiskohtaista suunnittelua. Lainvoimaisen tie- ja ratasuunnitelman perusteella tarvittava tiealue ja rautatiealue otetaan haltuun tien ja rautatien rakentamista varten. Tie- ja ratasuunnitelma vastaavat asemakaavan tarkkuustasoa. Tie- ja ratasuunnitelmassa esitetään väylän tarkka sijainti ja sitä varten tarvittavat alueet sekä liikenteen haittojen torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Tiesuunnitelmassa esitetään lisäksi maanteiden ja yksityisten teiden liittymät sekä muut tiejärjestelyt, jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen järjestelyt. Hyväksyttyyn tie- tai ratasuunnitelmaan on joskus tarpeen tehdä muutossuunnitelma. Se käsitellään kuten alkuperäinen suunnitelma, ellei muutos ole vaikutuksiltaan niin vähäinen, että sopiminen kiinteistöjen omistajien kanssa riittää. Tien ja radan toteuttaminen voidaan aloittaa rahoituksen varmistuttua. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) tekee hyväksymispäätöksen sekä tie- että ratasuunnitelmasta.

Tiesuunnitelman ja ratasuunnitelman vaiheet on kuvattu tarkemmin erillisissä tiensuunnitelma ja ratasuunnitelma -esitteissä.

Rakentamissuunnittelu liittyy hankkeen välittömään toteuttamiseen, sisältyy usein urakkaan ja tehdään vasta, kun hankkeen rahoitus on järjestetty. 
 

Infografiikka tie- tai ratahankkeen etenemisestä

Infografiikka, jossa kuvataan tie- tai ratahankkeen eteneminen. Aluksi tehdään selvityksiä, sitten yleissuunnitelma, tie- tai ratasuunnitelma, rakentamissuunnitelma ja lopulta rakentaminen ja käyttö ja kunnossapito. Jokainen vaihe vie vähintään 1-2 vuotta.