Melu ja tärinä

Väylän tavoitteena on vähentää liikenteen meluhaittoja väylien suunnittelun, maankäytön suunnittelun ja rakenteellisin keinoin.

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun kokeminen on subjektiivista: sama ääni voi tilanteesta ja ajankohdasta riippuen olla melua, merkityksetöntä ääntä tai jopa nautittavaa ääntä. Voimakkaasti häiritsevä melu voi kuitenkin myös aiheuttaa terveyshaittoja. Melu häiritsee myös luonnonympäristöä. Kaikkia vaikutuksia luonnoneliöihin ei vielä tunneta.

Tieliikenteen melu syntyy pääosin moottorin ja renkaiden äänistä, suurilla nopeuksilla myös ilmavirtauksen aiheuttamasta äänestä. Moottorin melu on määräävä pienillä nopeuksilla, suuremmilla nopeuksilla määräävä tekijä on renkaiden ja tienpinnan kosketuksesta syntyvä melu.

Pääosa rautatieliikenteen melusta syntyy veturin ja vaunujen pyörien ja kiskojen kosketuskohdista. Myös suurimmilla nopeuksilla liikkuvissa junissa ilmavirtauksen aiheuttama melu on merkittävää. Ratapihoilla melua syntyy muun muassa vaunujen järjestelytyön turvallisuutta palvelevista vetureiden äänimerkeistä. Myös radan kunnossapitotyöt aiheuttavat melua.

Melulle altistuu yhä useampi

Väylän ja kaupunkien selvitysten mukaan maanteiden liikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu noin 330 000 asukasta ja yli 50 dB (Lyö) yömelulle noin 175 000 asukasta. Rautatieliikenteen yli 55 dB melulle altistuu noin 150 000 asukasta yli 50 dB (Lyö) yömelulle noin 110 000 asukasta.

Meluhaittojen ehkäisyssä kaavoitus on avainasemassa

Melua voidaan torjua vaimentamalla sen lähdettä, esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä, käyttämällä hiljaisia päällysteitä, hiljaisia renkaita tai kiskojen hiontaa sekä rajoittamalla liikenteen määrää ja tieliikenteessä ajoneuvojen nopeutta. Melun leviämistä voidaan estää maaston muotoilulla, rakenteiden sijoittelulla tai erilaisin meluestein. Yleisimpiä esteitä ovat meluvallit, melukaiteet ja meluseinät sekä niiden yhdistelmät.

Haittoja tulisikin ensisijaisesti torjua toimintojen oikealla sijoittelulla. Niitä voidaan myös ehkäistä maankäytön suunnittelulla, sijoittamalla meluherkät kohteet mahdollisimman kauaksi.

EU-meluselvitykset

Suomi on velvollinen tekemään muiden EU-maiden tavoin kerran viidessä vuodessa toistuvan melukartoituksen ja toimintasuunnitelman. Melukartoitus tehdään kaikista teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa ja kaikista rautateistä, joiden junamäärä on yli 30 000 vuodessa. Myös kaikki kaupungit, joiden asukasmäärä ylittää 100 000, ovat velvollisia tekemään melukartoituksen ja toimintasuunnitelman melun torjumiseksi. Toimintasuunnitelmassa määritettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden toteutus riippuu taloudellisista resursseista.

Vedenalainen melu

Vedenalaisen melun määrästä ja vaikutuksista Itämeren alueella on hyvin vähän tutkimustietoa. Muilla merialueilla tehtyjen tutkimusten valossa vedenalaisella melulla voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia tiettyihin vesieläimiin. Itämeren suurin vedenalaisen melun lähde on laivaliikenne, jonka aikaansaama matalataajuinen melu vaimenee varsin hitaasti vesiympäristössä. Väylän toiminta aiheuttaa vedenalaista melua mm. ruoppaus- ja läjitystöiden sekä väylänhoidon yhteydessä. Tällä hetkellä vedenalaisen melun vaikutuksista Itämeren alueella ei ole riittävästi luotettavaa tietoa, jonka pohjalta voitaisiin arvioida aiheutuvan melun vaikutuksia ja mahdollisesti tarvittavia haittojen lieventämistoimenpiteitä, vaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Vedenalaisen melun määrästä ja vaikutuksista meriväylän syvennyshankkeessa toteutettiin tutkimus Rauman meriväylähankkeen yhteydessä. Tutkimuksen tulokset (https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-20_vedenalaisen_melun_web.pdf) valmistuivat alkuvuonna 2018.

Tärinä

Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Tieliikenteen tärinästä vastaavat ELY-keskukset. VTT:n arvion mukaan eriasteiselle raideliikenteen tärinälle altistuu 100 000 – 200 000 henkeä. Tärinälle ei ole Suomessa ohjearvoja. Suomessa on tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia rautateillä 18. Nopeusrajoitus saattaa haitata junaliikenteen sujuvuutta, joten rajoitusta ei aseteta kevyin perustein. Tärinää voidaan torjua myös radan rakenteellisilla ratkaisuilla: Suomessa on tehty rataan liittyvää koerakentamista neljässä eri kohteessa kohtuullisen hyvin tuloksin.

Yleisötilaisuus Muhoksella 12.12.2019: Väylän esitys