Ilmastonmuutos

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Yli 90 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä tulee tieliikenteestä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ja helppoa ratkaisua.

EU:n ei-päästökauppasektoria koskevien päästövähennystavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Suomen kansallinen osuus huhtikuussa 2018 hyväksytyn taakanjakoehdotuksen mukaan on vähentää päästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Energia- ja ilmastostrategiassa sekä ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa Suomi on asettanut 50 prosentin päästövähennystavoitteen liikenteen päästöille vuoteen 2030 mennessä. Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on ollut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja että vuoden 2030 päästövähennysvelvoitetta tiukennetaan vähintään 55 prosenttiin (verrattuna vuoteen 1990).

Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) on vuosina 2010-2012 selvittänyt kaikkien vastuullaan olevien väylämuotojen ja liikenteen hiilijalanjäljen. Liikenne aiheuttaa merkittävästi enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin väylien rakentaminen ja kunnossapito. Maantieinfrastruktuurin osalta hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 511 000 tonnia vuodessa, kun tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 8,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Rautateiden ja merenkulun osalta vastaavat päästöt ovat näitä selvästi pienemmät.

Väylänpito vaikuttaa energiankulutukseen suoraan toimiensa, palvelutasomuutosten, muihin toimijoihin kohdistuvien vaikutusten ja liikennejärjestelmässä tapahtuvien muutosten kautta. Väylänpidon ja liikenteen energiankulutusta voidaan vähentää väylien parantamisen, korjauksen ja hoidon avulla sekä parantamalla liikenteen palveluja (Väyläviraston julkaisu 47/2019).

Väylävirasto on sitoutunut päästövähennystoimien tarkasteluun osana väylien kunnossapitoa ja rakentamista. Kokonaisvaltainen infrarakentamisen päästöjen vähentäminen edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tietopohjaa ja ohjeistusta suunnittelun ja rakentamisen tueksi. Väylähankkeiden päästölaskennan kehitystyötä ja pilotteja on tehty useita vuosia, ja vuonna 2021 käynnistyi Infrarakentamisen kansallinen CO2-päästötietokanta -hanke, jossa kehitetään avoin elinkaaripohjainen tietokanta väylärakentamisen ja väylänpidon CO2-päästöjen laskentaan.  Päästötietokanta laaditaan Suomen ympäristökeskuksessa ja hankkeen tilaaja on Väylävirasto. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2021 ja kestää vuoden 2022 loppuun. Hankkeen yhteydessä on laadittu julkaisu Infrarakentamisen kansallinen päästötietokantahanke – Infrarakentamista palvelevan päästötiedon saatavuus, arviointimenetelmät ja tietokannan kokoamisen suunnitelma (Häkkinen, Tarja; Pesu, Janne; Siiskonen, Sara-Tuuli; Vares, Sirje).

Ilmastolaki 423/2022 (Finlex, ajantasainen lainsäädäntö)

Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka:

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12, pdf)

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja / Energia 2022:53, pdf)

Väyläviraston julkaisuja:

Infran ja väylänpidon vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin - Tilannekatsaus (Väyläviraston julkaisu 47/2019)

Merenkulun ja liikenteen hiilijalanjälki (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 21/2012)

Tien- ja radanpidon hiilijalanjälki (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 38/2011)

Liikenteen päästöistä:

LIPASTO - Suomen liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä (VTT:n verkkosivuilla)

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut (Tilastokeskuksen verkkosivuilla)

Muuta tietoa:

Suomen ilmastopaneeli (The Finnish Climate Change Panel)