Hyppää sisältöön

Luumäki-Imatra-ratahanke on radan tukikerroksen ytimessä: ratasepeli

Julkaistu 4.9.2020

Junaradan päällysrakenne koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista ja sepelitukikerroksesta. Kiviainesasiantuntija Antti Kalliainen Rambollilta kertoo, minkälaista sepelin tulee olla, ja miten sen laatua tarkkaillaan.

Suomen rautateillä siirryttiin käyttämään soran sijaan sepeliä 1950-luvulla. Tarve liikennöidä junia nopeammin ja kuljettaa suurempia kuormia johti sepeliin siirtymiseen. Sepelin tulee kuitenkin täyttää tiukat laatukriteerit, jotta se kestää niin henkilöliikenteen kuin raskaiden kuljetusten aiheuttaman kulutuksen.

- Sepelin tulee olla tietynlaista, jotta se kestää kulutusta, koska kiviaines kuluu ja hienonee aina käytössä. Radan tukikerrossepeliä arvioidaan sen koon, muodon, geologisen koostumuksen, lujuuden ja rapautumattomuuden mukaan, Antti luettelee.

Antin mukaan sepelin tulee kestää useampi vuosikymmen käyttöä. Tukikerroksen voi olettaa kestävän jopa 40 vuotta ennen vaihtotarvetta, riippuen toki radan käyttöasteesta.

Sepelille on asetettu paljon laatuvaatimuksia

Kalliosta louhittavalle sepelille sallitaan kaksi eri käyttökokoa eli rakeisuutta. Pienempiä käytetään esimerkiksi ratapihoilla. Sepelin vaatimukset perustuvat eurooppalaisiin standardeihin. Niissä kerrotuista vaihtoehdoista on valittu sopivat raja-arvot kansalliseen kokemukseen perustuen.

- Kiviaineksen raemuodon tulee olla riittävän kuutiomainen. Näin ne eivät mene käytössä niin helposti rikki tai hienonnu. Sepelin seassa ei liioin saa olla liikaa litteitä, puikulanmuotoisia yksilöitä, lisäksi isoja rakeita saa olla vain tietty määrä, Antti kertoo.

Sepelin pitää myös olla riittävän rapautumatonta. Sepelin tulee olla aina yhdestä lähteestä murskattua ja kivessä luonnostaan olevilta mineraaleiltaan sopivaa. Antti tosin muistuttaa, että kunnossapidon myötä sepeliaines sekoittuu väistämättä, mutta että lähtökohtaisesti jokainen tuote-erä valmistetaan jäljitettävyyden vuoksi yhdestä paikasta.

Rakeiden koon ja muodon sekä kivilajin koostumuksen lisäksi sepelin pitää olla riittävän luja, eli kestää iskuja ja hiovaa kulutusta.  

- Mitä raskaammalla akselipainolla ja mitä suuremmalla nopeudella halutaan liikkua, sitä tiukemmat laatukriteerit sepelille on asetettu. Luumäki-Imatra-ratahankkeen alueella käytettävän sepelin pitää kestää arviolta 350 miljoonaa bruttotonnia kuljetuksia, Antti laskee.

Laadunvalvontaa tehdään tuotannosta alkaen

Sepelin laadusta varmistutaan jo ennen kuin ensimmäistäkään kivenmurikkaa on rikottu. Antti kertoo, että geologi tekee aluksi kiviaineksesta geologisen alkuperäselvityksen. Laadun varmistamiseksi tehdään tuotantosuunnitelma ja jok’ikisesta työvuorosta tehdään laatutestit muun muassa muodon ja rakeisuuden varmistamiseksi.

- Valmistajan vastuulla on toimia siten, että tuotannon laadunvalvonta tulee varmistettua ja dokumentoitua. Lisäksi jokaisen valmistajan laadunvalvontajärjestelmän auditoi kolmas osapuoli, Antti kertoo.

Ja kun sepeli on radalla ja käytössä, tarkkaillaan sitä silloinkin jatkuvasti. Väyläviraston kunnossapidon työntekijät tekevät säännöllisesti kävelytarkastuksia rataosuuksilla, noin 1-6 kertaa vuodessa.

 

Lue myös: https://vayla.fi/-/mista-on-ratarakenne-tehty

Tämä juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: https://vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke/tilaa-uutiskirje 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta